MS – kuntoutujien liikuntakyvyn harjoittamisesta

Multippeliskleroosi eli ms-tauti on keskushermostoperäinen etenevä neurologinen sairaus. Oireet voivat olla hyvin moninaisia, esimerkiksi lihasheikkoudet, spastisuus, tasapainohäiriöt, kognitiiviset häiriöt. Sairauteen voi liittyä myös fatiikki eli voimakas uupumus.

Taudinkuva voi olla hyvin moninainen ja myös harjoitusohjeiden on oltava yksilöllisiä. Joistakin yleisohjeista voi kuitenkin olla hyötyä omatoimiseen harjoitteluun.

Sensoriikkaan eli tuntopalautteeseen liittyvät ongelmat voivat vaikeuttaa tasapainoa, joten harjoittelussa hermoston mahdollisimman monipuolinen hyödyntäminen on tärkeää. Ns. suljetun ketjun harjoitteet ovat tähän takoitukseen hyvin soveltuvia. Suljetun ketjun harjoitteissa varataan raajoihin mahdollisimman hyvän tuntopalautteen saamiseksi. Ne voivat olla esim. seisten tapahtuvia tasapainoharjoitteita (erilaiset kyykyt, askellukset, kurkotukset, tukipinnan pienentämiset tuomalla jalkoja lähemmäs toisiaan). Mikäli pystyasennossa harjoittelu on hankalaa, voi harjoitteita tehdä polviseisonnassa tai lattialla.

Tasapainon heikentyminen voi aiheuttaa ns. kompensatorisia liikkeitä eli esim. kävelyssä alaraajan eteenvienti tehdään vartalon avulla. Tällöin keskivartalon lihakset eivät välttämättä saa tehdä omaa työtään ja ne voivat heikentyä. Keskivartalon lihaskunnosta huolehtiminen kannattaa. Perinteisten vatsalihasharjoitteiden lisäksi kannattaa tehdä erilaisia asennonmuutoksia, esim. lattialla kyljille kääntymiset, vatsalleen menot, nelinkontin erilaiset vartalonhallintaharjoitteet. Polviseisonta on hyvä harjoitteluasento, josta voi tehdä yläraajaliikkeitä, kurkotuksia, vartalon kiertoja jne. Polvien alla voi pitää tyynyjä pehmusteina tai käyttää polvisuojia.

Lihaskuntoharjoittelusta on hyötyä tasapainon ja toimintakyvyn kannalta. Kuntosalin lisäksi lihaskunnosta voi huolehtia myös kotona ja välineinä voi käyttää käsipainoja, kuminauhoja jne. Myös kehonpainoharjoittelua voi hyödyntää, esim. erilaiset punnerrukset ja kyykyt. Kestävyysharjoittelusta on hyötyä fatiikin lievittämisessä. Kuntopyörällä ajo voi olla joillekin soveltuva harjoittelumuoto, joillekin kuntopyöräily on ollut mukavampi tehdä kuntopyörän takaa tuolilta istuen. Liian kuormittava harjoittelu yleensä pahentaa uupumisoireita ja sopivien harjoitusmäärien löytymisessä tarvitaan tarkkaa kehon kuuntelua. Aamupäivisin uupumisoireita on yleensä vähemmän ja aamut ovatkin parasta harjoitteluaikaa. Myös harjoittelutilan viileydestä on hyötyä.

Lihaskireyksien ja spastisuuden aiheuttaman jäykkyyden vuoksi säännöllinen ja mielellään päivittäinen venyttely on hyödyksi. Perinteisen venyttelyn lisäksi jotkut voivat hyötyä joogatyyppisistä harjoitteista, lisäksi vartalon kiertoliikkeet ovat usein hyväksi.

Kehon hyvinvoinnin kannalta on tärkeää myös aivojen hyvinvointi. Sosiaalisista suhteista kannattaa pitää kiinni ja kaikenlainen osallistuminen on hyväksi (kulttuuri jne.).

Fysioterapian rooli ms-taudin hoidossa riippuu oireiden vakavuusasteesta. Joskus fysioterapia voi olla vain satunnaista kotiharjoitteiden ohjaamista tai kontrollointia, joskus taas useammin tapahtuvaa säännöllistä harjoittelussa avustamista ja passiivisia hoitoja (venyttelyt, erilaiset manuaalisen terapian keinot). Neurosonic-hoidoista voi olla myös apua lihasten rentouttamiseen, palautumiseen ja nestekierron parantumiseen.

Kirjoittaja:

Terapiaperhosen fysioterapeutti

Ajan fysioterapiaan ja Neurosoniciin voit varata suoraan nettiajanvarauksemme kautta tai soittamalla toimistoomme 050 475 0560.