Monesti aivojen muovautuvuudesta eli plastisuudesta puhutaan aivotapahtumien jälkeen, mutta itse asiassa aivojen plastisuus koskettaa meitä kaikkia. Synnymme kehittyvillä aivoilla ja hyvästä syystä. Tarkoituksena onkin, että ympäristö voi muokata aivojamme koko
LymphaTouch on tehokas apu arpikudosten käsittelyssä. Hoitopään ollessa ihoa vasten paikallaan, se antaa kudoskerroksiin liikettä eri suuntiin, joka puolestaan aktivoi kudosten nestekiertoa. LymphaTouchin käytön voi aloittaa jo, vaikka haavassa olisi vielä ompeleet. Tuolloin hoidetaan kudoksia haavan ympäriltä kevyellä imuteholla. Hoito vähentää turvotusta ja poistaa kudosten arkuutta. Haavan parantuessa imutehoa voi lisätä, jolloin kudosten liikkuvuus lisääntyy. Hoidossa voidaan hyödyntää myös pulsaatio sekä värinä ominaisuuksia, jotka lisäävät kudosten liikkuvuutta myös syvemmällä kudoksissa, ja poistavat tehokkaammin arpeen muodostuneita kiinnikkeitä.
Lymphatouch on lääkinnällinen hoitolaite, joka alipaineen avulla aktivoi ihon alla kudoksessa imunestekiertoa. Hoito aktivoi tehokkaasti elimistön imunestekiertoa ihonalaisessa kudoksessa, joka lisää hapen sekä ravintoaineiden saantia hoidetun alueen ympärillä. LymphaTouch -laitteen hoitopään ollessa kosketuksissa iholla, se muodostaa itsestään alipaineen kudokseen, joka puolestaan aiheuttaa ihon ja kudoksen venymisen. Venyminen avaa imunestetiehyet, jolloin imuneste alkaa virtaamaan soluvälitilasta imusuoniin. Tämän mekanismin avulla hapen ja ravinteiden saanti lisääntyy kudoksessa.
Mitä ne arvet sitten oikeastaan ovat? Arvet muodostuvat seurauksena haavoista, osana ihon normaalia paranemisprosessia. Haavat puolestaan ovat seurausta leikkauksista, tapaturmista tai sairauksista. Arpia muodostuu myös muun muassa palovammoista sekä esimerkiksi raskauden seurauksena, jolloin arven muodostuminen on seurausta ihon äkillisestä venymisestä. Haavan paranemisprosessin aikana ihoon muodostuu arpikudosta. Kun haava on parantunut, puhutaan arvesta.
liittyvät liikunta- ja toimintakyvyn parantumiseen sekä kipujen lieventymiseen. Kuvittele mitä tapahtuu kun olet saavuttanut tavoitteesi. Voit miettiä vaikka sitä, että jos tasapaino paranee niin mitä kaikkea voisit tehdä. Tavoitteiden olisi hyvä olla kohtuullisia, saavutettavissa olevia. Tässä fysioterapeutti on tukena, hänen kanssaan käydään läpi mitä kaikkea tavoitteiden saavuttaminen vaatii. Tavoitteet on tärkeää myös kirjata ylös ja niitä kannattaa fysioterapiajakson aikana myös kertailla. Välitavoitteita kannattaa myös tehdä ja niihin päästyä voi palkita itsensä vaikka jollain mukavalla tekemisellä tai hyvällä ruualla.
Sähköhoidoilla voidaan saada apua hankaliinkin kehon kiputiloihin. Monille varmasti tutuin sähkökipuhoidon muoto on TNS (TENS) eli transkutaaninen elektroninen hermostimulaatio. TENSiä on käytetty jo 1960-luvulta alkaen kivunhoidossa, ja siitä on tehty lukuisia tutkimuksia. Sillä voidaan helpottaa tuki- ja liikuntaelinten kiputiloja sekä hoitaa hermojuuri- ja hermovaurioita sekä neuropatiaa. TENSin vaikutus on paikallinen pehmytkudoksissa, ja se vaikuttaa myös ääreis- ja keskushermostoon. Kivunlievitys perustuu ns. porttikontrolliteoriaan, jossa pyritään vähentämään haitallisen kipustimuluksen etenemistä aivoihin. Toinen teoria kivunlievittämisestä TENSin avulla on kehon oman endorfiinitoiminnan käynnistyminen. Siinä opioideihin kuuluvat endorfiinit ja enkefaliinit kiinnittyvät opiaattireseptoreihin, ja estävät kipuviestin kulkemista selkäydintasolla. TENS on helppo ja turvallinen kivunlievitysmuoto.
Kuunnellessani kuntoutujaa voin hyödyntää dialogista kuuntelemista, kytkeytyä kuntoutujan sanoihin ja kysyä lisää. Voin tuoda omaa juttuani minä-muotoisesti, voin myös olla epävarma ja tarvittaessa loiventaa näkökulmaani. Tavoitteiden määrittelyssä voin hyödyntää ratkaisukeskeistä lähestymistapaa: kun kuntoutuja tuo oman tavoitteensa esille voidaan käydä läpi mitä kaikkea tietoa, taitoa, kokemusta ja asiakkaalla ja lähipiirillä on, joka voisi auttaa tavoitteen saavuttamisessa.
Nykyisin ymmärretään entistä paremmin, että keho ja mieli ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Kehon kuntouttamisessa hyödynnetään erilaisia fysioterapiatekniikoita. Mielen kuntoutumisen kannalta on olennaista terapeutin aito hyväksyvä läsnäolo ja miten kuntoutuja kohdataan. Kohtaamisessa on tärkeää, että kuntoutuja kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Terapeutin vuorovaikutustaidoilla on merkitystä.
Fysioterapiaprosessi on usein selkeä: ihmisellä on ongelma esim. kipuun tai perusliikkumiseen liittyen ja hän tulee fysioterapiaan saadakseen ongelmaan helpotusta. Useimmiten hän on myös valmis tekemään aktiivisesti töitä saadakseen ongelman ratkaistuksi. Aina ei kuitenkaan ole näin, kuntoutujalla voi olla esim. motivaation puutetta, huolia tai perheessä on ongelmia, jotka haittaavat kuntoutumista. Vakavaan sairastumiseen liittyvä kriisi ja mielialan lasku voivat myös vaikeuttaa tilannetta. Miten tällaisessa tilanteessa minun fysioterapeuttina tulisi toimia, jotta kuntoutuminen olisi mahdollisimman hyvää?
Multippeliskleroosi eli ms-tauti on keskushermostoperäinen etenevä neurologinen sairaus. Oireet voivat olla hyvin moninaisia, esimerkiksi lihasheikkoudet, spastisuus, tasapainohäiriöt, kognitiiviset häiriöt. Sairauteen voi liittyä myös fatiikki eli voimakas uupumus.
57200 Savonlinna
Puh. 050 475 0560
50100 Mikkeli
Puh. 050 475 0560
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.
© Terapiaperhonen. Y-tunnus 2450832-7. Kaikki oikeudet pidätetään.
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.