Aivot ja niiden plastisuus!

Monesti aivojen muovautuvuudesta eli plastisuudesta puhutaan aivotapahtumien jälkeen, mutta itse asiassa aivojen plastisuus koskettaa meitä kaikkia. Synnymme kehittyvillä aivoilla ja hyvästä syystä. Tarkoituksena onkin, että ympäristö voi muokata aivojamme koko ajan. Kyllä, koko ajan. Yhä. Emme tule valmiiksi.

Vauvan aivot tarvitsevat kehittyäkseen turvaa, kosketusta, katsekontaktia, juttelua, reagointia sekä ympäristöä, jossa hän voi tutustua omaan ääneensä ja kehoonsa sekä harjoitella niiden käyttämistä monipuolisesti. Olemme suureksi osaksi elinympäristömme tuotetta ja jokainen ihminen, jonka tapaamme elämämme aikana vaikuttaa meihin jollain tavalla. Jokainen kohtaaminen on hetki, joka muovaa meitä. Mitä enemmän on toistoa tietyntyyppiselle toiminnalle/reagointitavalle, niin niistä tulee meille vahvempia, mutta mikään ei sano, että toimisimme tai reagoisimme läpi elämän samoilla tavoilla.

Mielenkiintoista tässä on se, että aivot kehittyvät myös aikuisella. Se, että lapsena on ollut haasteita jonkun asian suhteen, ei määritä lopun elämää, tai sitä mitä voit tehdä työksesi ja mitä kieltä puhua. Me opimme toistuvasti; uusia sanoja, tunnetaitoja, tapoja reagoida ja olla läsnä, kehomme käyttöä, toimintaa ja uusia taitoja. Elämä on kehittymistä. Ja vaikka keho ympärillä alkaisi rapautumaan, niin silti näkemyksemme maailmasta ja eletystä elämästä voi saada uusia värejä. Elämäntilanteet tai sairaudet, jotka voivat johtaa eristäytymiseen, tai pelot, jotka hidastavat uusien kokemusten hankkimista vaikuttavat myös. Olemme kuin muovailuvaha, joka muovautuu uudelleen ja uudelleen.

Rohkaisen siis aina kulkemaan unelmia kohti. Aikuisena voi olla uusi mahdollisuus oppia kieltä tai vaikka prosenttilaskuja, koska aivot ovat oppineet asioita enemmän ja sen oppimisen päälle voi olla helpompi oppia uutta, kuin mitä lapsena on ollut. Aiempi oppiminen auttaa hahmottamaan uutta, joten vanhan asian voit oivaltaa aivan uudella tavalla. Aikuisena on myös kokemusta elämästä enemmän, jonka myötä voi olla oppia siitä, miten kompensoida heikkouksia. Nykyään lukihäiriökään ei estä mitään. Itseasiassa USA:n menestyvistä yrittäjistä 35 %:lla on lukihäiriötä, kun valtaväestöstä lukihäiriöisiä on noin 10 % *. Tämän tilaston valossa voitaisiin olettaa lukihäiriön myös mahdollistavan menestymistä. Olisi hienoa, jos voitaisiin lukihäiriö todeta vain tavaksi oppia toisella tavalla kuin lukemalla ja kirjoittamalla. On vain hienoa, että jokaisen aivot erikoistuvat eri tavoin, koska siten voidaan luoda uutta.

Aivojen plastisiteettia kannattaa siis ruokkia monella eri tavalla ja kokeilla uutta. Kannattaa miettiä myös mitä katsot ja kuulet, miten puhut muista ihmisistä, tapahtumista ja tulevasta. Koska aivot ovat juuri sitä, mitä sinne syötetään. Miten sinun kannattaisi ruokkia aivojasi, jotta ne johtaisivat sinua kohti unelmiasi?

* Kirja: Sutinen & Kuitunen. Mahtava moka s. 80, jossa viittaus Julie Loganin (Cass Business School) tutkimukseen.