Mitä tutkimukset sanovat aiheesta selkäydinvamma ja seksuaalisuus?
Kehitysvammaisuus ja seksuaalisuus Kirjoittaja: Henna Suikki, toimintaterapeutti YAMK, Erityistason seksuaaliterapeutti NACS. Tässä artikkelissa tarkastelen tutkimustietoa, kirjallisuutta sekä omia kliinisen työn kokemuksia aihepiiristä kehitysvammaisuus ja seksuaalisuus. Artikkelissa keskityn kehitysvammaisuuteen, mutta artikkelia
Mitä ne arvet sitten oikeastaan ovat? Arvet muodostuvat seurauksena haavoista, osana ihon normaalia paranemisprosessia. Haavat puolestaan ovat seurausta leikkauksista, tapaturmista tai sairauksista. Arpia muodostuu myös muun muassa palovammoista sekä esimerkiksi raskauden seurauksena, jolloin arven muodostuminen on seurausta ihon äkillisestä venymisestä. Haavan paranemisprosessin aikana ihoon muodostuu arpikudosta. Kun haava on parantunut, puhutaan arvesta.
Kiintymyssuhteet osana seksuaaliterapiaa – mistä on kyse? Kiintymyssuhde on meidän selviytymisstrategiamme, jonka avulla muodostamme tunnesiteitä ihmisiin. Kaipuu ja tarve turvalliseen kiintymyssuhteeseen elää keissä kaikissa koko elämänkaaremme ajan ja se on
Kipu on kokonaisvaltainen kokemus psyykkisesti ja fyysisesti. Penetraatioon liittyvistä kivuista voi kärsiä kuka vaan. Kipu vie helposti kaiken nautinnon pois seksistä ja voi aiheuttaa haasteita ihmissuhteeseen ja elämään voimakkaastikin. Avun piiriin hakeutumista ei missään vaiheessa tarvitse hävetä ja kipu on aina syy hakeutua hoidon piiriin. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan vulvallisten kokemaa kipua, mutta on hyvä huomata, että peniksellisen kokemat kivut seksissä tai penetraatiossa ovat yhtä lailla hoidon tarpeen arviointia tarvitsevia.
Yllättävä sairastuminen ja aivoverenkiertohäiriö muuttaa elämää ja totuttuja tapoja myös seksuaalisuuden osa-alueilla. Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ja tunteet voivat herätä nopeastikin aivoverenkiertohäiriön jälkeen ja niistä keskusteleminen ja avun saaminen olisi tärkeää
Kohti arvoja! Hyväksymis- ja omistautumisterapiasta tuttu arvotyöskentely näkyy myös Perhosen toiminnassa. Käytän työssäni yhtenä työkaluna hyväksymis- ja omistautumisterapian näkökulmia. Tämä lähestymistapa näkyy kaikessa työssäni – toimintaterapiassa, seksuaaliterapiassa sekä työnohjauksessa. Mutta
Häpeä on yksi yleisimmistä asioista, joita muun muassa seksuaaliterapiassa käsitellään. Seksuaalisuuteen liittyvissä teemoissa häpeä nousee herkästi esille, varsinkin jos mielessä on murheita tai huonoja toimintamalleja liittyen aiheeseen. Häpeä voi olla myös yksi pohjalla oleva tunne, joka aiheuttaa erilaisia työyhteisössä ilmeneviä toimintamalleja ja näiden toimintamallien myötä vuorovaikutus voi olla yhteisössä hankaloitunut. Työnohjauksessa häpeään liittyvät teemat ovat myös näkyvillä siis.
Mitä on hyvä vuorovaikutus ja miten sitä voi oppia? Olemme koko ajan ihmisten kanssa tekemisissä. Töissä, vapaa-ajalla, läheisissä ihmissuhteissa ja perheissä. Vuorovaikutus ja keskustelu ei aina ole kovin helppoa ihmisten
Kuntoutujien kanssa työskentelevien ammattilaisten on keskeistä ymmärtää vammasta aiheutuneiden oireiden yksilöllinen vaikutus kuntoutujan seksuaalisuuteen. Seksuaalinen toimintakyky jää kuitenkin tutkimusten mukaan usein kartoittamatta, ja ammattilaisten aktiivisuus seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen on vähäinen. Seksuaalisuus mielletäänkin usein vain seksuaalisten toimintojen toteuttamisena, sen sijaan että nähtäisiin sen rooli sisältämme kumpuavana elinvoimana ja hyvinvoinnin sekä oman identiteetin perustavanlaatuisena osana, jonka tukeminen voi vahvistaa henkilön kokonaisvaltaista toipumista.
57200 Savonlinna
Puh. 050 475 0560
50100 Mikkeli
Puh. 050 475 0560
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.
© Terapiaperhonen. Y-tunnus 2450832-7. Kaikki oikeudet pidätetään.
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.