usko elämään

Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä eli CRPS (Complex Regional Pain Syndrome) on harvalle kovin tuttu, mutta sen kuntoutukseen ja hoitoon tulisi ehdottomasti yhdistää moniammatillinen osaaminen. Myös ei-lääkinnällinen hoito on tärkeää ja alan kirjallisuudessa viitataankin yleisesti fysio- ja toimintaterapiaan osana kuntoutusta. Kuitenkin usein toimintaterapiaa koskevissa teksteissä puhutaan yläraajaan liittyvistä kiputiloista ja kivun hoitoon liittyvistä lastoista, karaisuhoidoista, peiliterapiasta tai motorisen toimintakyvyn vahvistamisesta. CRPS on tutkimuksien mukaan yleisempi ylä- kuin alaraajassa ja toimintaterapeutti mielletäänkin usein yläraajan toimintakyvyn osaajana, mutta tässä tekstissä haluamme pohtia toimintaterapian mahdollisuuksia laajemmin.

Kipu ei vaikuta vain raajan toimintakykyyn, vaan se näkyy elämän kaikilla osa-alueilla. Elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä voidaan pohtia ihmistä kokonaisuutena – siihen kuuluvat tietysti päivittäiset toiminnat ja harrastukset, mutta myös ihmisen identiteetti, roolit, minäkuva, pätevyyden tunne, tunne-elämä ja häpeäkysymykset. Kivun myötä voi näkyä myös esimerkiksi unihäiriöitä, masennusta, kognitiivista heikkoutta tai muita mielialaan liittyviä ongelmia. Kipu voi liittyä moniin erilaisiin taustatekijöihin ja syihin, mutta täytyy tiedostaa, että kivun kokemukseen vaikuttavat myös tunne-elämä, aiemmat elämänkokemukset, opitut käyttäytymismallit sekä esimerkiksi yleinen stressitila. Näiden psykologisten tekijöiden kanssa työskentely on osana toimintaterapiaa luontevasti – kuka minä olen toimijana, millaisia toimintamalleja minulle on kehittynyt ja miten niitä pystyn rakentamaan uudelleen.

Elämäntilanteen äkillisesti muuttuessa elämää aiemmin ohjannut tarina saattaa menettää pätevyytensä ja esimerkiksi sairastumisen myötä sisäinen tarina itsestämme voi vaatia tietoista pohdintaa. Tulevaisuuden epävarmuus, roolien epäselvyys ja oman paikan etsiminen osana yhteiskuntaa ja sosiaalista kenttää haastaa ihmistä ja näiden sisäisten tarinoiden kertominen ääneen voi muokata ulospäin näkyviä toimintatapoja. Tämän psykologisen työskentelyn avulla ihminen voi löytää itselleen vahvan uuden sisäisen tarinan, jonka avulla hän pystyy rakentamaan arkea ja elämäänsä paremmin – ja tämän myötä myös kivun hallinta, sietäminen, säätely, mutta ennen kaikkea kivun kanssa eläminen, helpottuu. Puhutaan siis tarinallisesta kuntoutumisesta, jonka avulla kokemus omasta arvokkuudesta ja merkityksellisyydestä saadaan takaisin. Toimintaterapian yksi perusajatuksia on vahvistaa ihmisen toimijuutta – kokemusta itsestä.

Yksi terapiassa keskusteltavia teemoja on usein tavat ja tottumukset. Tavat ja rutiinit ovat osittain automatisoituneita ja antavat arkeen helpottavan rytmin – mutta tavat voivat mahdollisesti myös heikentää elämänlaatua, ja tapoja muuttamalla voidaan myös kompensoida kivun tuomia rajoitteita. Toimintatapojen tarkastelu arkeen ja elämään liittyvissä toiminnoissa tärkeää, koska muutokset toimintakyvyssä voivat sekoittaa tapojen tarkoituksenmukaisuutta. Tapojen tarkastelu, saati muuttaminen, voi olla haasteellinen ja pitkä prosessi, jossa joutuu peilaamaan ja arvioimaan omaa toimintaa hyvinkin laajalti. Tavat liittyvät jälleen meidän elämämme rooleihin eri tilanteissa ja kun tapoja joudutaan muuttamaan, mahdollisesti roolienkin muutokset ovat tarpeellisia. Tottumusten muuttaminen yleensä herättää ihmisessä vastustusta ja se tulisikin aloittaa pienistä askeleista, jotta onnistumisen kokemuksen saaminen on mahdollista. Keskeistä on kuitenkin ymmärtää, että psyykkiset tekijät vaikuttavat aina ihmisen käyttäytymiseen, olipa kivulle elimellinen tausta tai ei.

Kipua ja elämää voi helpottaa tietoisuus jo terapeutin läsnäolosta ja avusta. Toimintaterapian toiminnalliset harjoitukset ja kivun lievittämiseen liittyvät menetelmät, mitä yllä on lueteltu, ovat arvokkaita ja niiden käyttöä tulee kokeilla myös, riippuen tietysti asiakkaan toiveista ja tavoitteista. Nämä tässä käsitellyt muut asiat kuitenkin ovat erottamattomasti osa ihmisen arkea ja ihmisen toimintakykyä ja koen, että juuri toimintaterapeuttina minun tulee uskaltaa ja osata katsoa ihmisen arkea hieman laajemmin. Psykologisen näkökulman yhdistäminen toiminnallisiin menetelmiin ja erilaisten menetelmien etsiminen (viikkojärjestyksen rakentaminen konkreettisesti, toimintojen itseanalyysi terapeutin reflektoinnilla höystettynä, toimintojen arvokartan tekeminen ym.) voivat rakentaa psykologisten ja toiminnallisten menetelmien yhteistyötä ja siltaa, ja asiakas saa näin kokemuksen konkreettisesta tekemisestä arjen hallinnan lisäämiseksi.

KUNTOUTUJAN KOKEMUKSIA TOIMINTATERAPIASTA

”Olen 47 -vuotias mies Etelä-Savosta ja minulle sattui työtapaturma 2001 – vasen käteni meni mankelitelojen väliin kyynärpäätä myöten, jonka myötä muodostui laaja-alainen hermovaurio ja CRPS2. Työtapaturman takia en ole pystynyt palaamaan töihin. Toimintaterapiassa olin ensimmäisen kerran 2005, josta minulle jäi mielikuva, että siellä palikoita siirretään laatikosta toiseen ja etsitään sopivaa juustohöylää käteen. Kun apuvälineet oli löydetty keittiööni, ja lasta käteen taivutettu niin sen jälkeen en ollut käynyt toimintaterapiassa.

Olin joulukuussa 2017 kipuvertaistukiryhmässä mukana ja keskustelin vertaisryhmän jäsenen kanssa, miten toimintaterapeutti on auttanut häntä selviämään arjen haasteissa. Keskustelun myötä otin yhteyttä toimintaterapeuttiin elokuussa 2018, ja kysyin, pystyykö hän auttamaan minun arkeni haasteissa. Kun olin saanut lääkärin lähetteeseen maksusitoumuksen, niin aloin käymään arkeani läpi toimintaterapeuttini kanssa.

Minulle selvisi esimerkiksi, miten pahasti minun arkeni ajankäyttö oli sekaisin, ja ymmärsin, että tarvitsen sen jäsentelyyn apua. Ilman toimintaterapiaa en olisi pystynyt yksin selviämään arjen ajankäytön haasteista, vaikka itse olin yrittänyt selvitä ja järkeistää arkeani. Huomasin, että niin pieni asia kuin ajankäytön hallinnan saaminen tasapainoon, vaikuttaa suuresti hyvinvointiini. Kun arki on tasapainoisempi, niin pystymme tarkastelemaan terapeutin kanssa muita arjen haasteita läpi, jotka vaikuttavat minun kipuni tasapainoon. Nyt vasta ymmärrän, miten tärkeää minulle on toimintaterapia.”

Kirjoittajat

Henna Kekkonen

toimintaterapeutti YAMK (valmistuu 2021)

erityistason seksuaaliterapeutti NACS

Terapiaperhonen Oy, Mikkeli/Savonlinna

[email protected]

puh. 050344 78 64

Kimmo Kanniainen

Suomen Kipu ry:n hallituksen jäsen

 

Olemme sinun tai läheisesi apuna. Tämän lisäksi haluamme auttaa myös heitä, joihin korona iskee taloudellisesti pahiten.

Ostamalla meiltä lahjakortin, tuet samalla lapsiperheitä, sillä lahjoitamme 10% lahjakorttien ostosummasta Pelastakaa Lapset ry:lle.
http://terapiaperhonen.com/tuote…/tuotteet/lahjakortit/

Valitsimme lahjoituskohteeksi Pelastakaa Lapset ry:n, koska he mm. jakavat lahjakortteja ruokakauppoihin vähävaraisille lapsiperheille. 70 euron arvoisella lahjakortilla perhe saa ruoka-apua, joka auttaa konkreettisesti vaikeimman hetken yli.

Kun mieli pyrkii kaaokseen ja negatiiviseen ajatteluun, on tärkeää osata ohjata sitä kohti väljempiä vesiä ja ajatuksiin, joista on hyötyä. Tätä tarvitsee opetella toistuvasti, koska mieli voi tämän myös unohtaa. Olen itse huomannut, että ”ajatusten jumppaamiseen” tarvitsee oikeasti keskittyä päivittäin ja useamman kerran, koska poikkeusolot ovat haaste myös terapeutin mielelle.

Ensin haluaisin kysyä, että mistä asioista sinulle syntyy turvallisuuden tunnetta ja rauhallisuutta? Auttaako se, että on ruokaa jääkaapissa, metsässä kävelemisestä tai oman perheen jäsenten halaamisesta? Mitä kaikkea voit tehdä näistä poikkeusoloista huolimatta? Koti tarjoaa mahdollisuuksia moneen toimintaan ja yhteydenpito muihin ihmisiin onnistuu myös perinteisellä puhelulla, videopuhelulla, viestein tai nettiyhteydellä. Muista soittaa läheisillesi ja jopa myös heille, joista et ole hetkeen kuullut, mutta ovat yhä mielessäsi.

Mistä voit olla kiitollinen juuri nyt? Itse aloitan kiitollisuus harjoituksen omasta kehostani. Kiitän kaikesta, mitä kehossani toimii. Tämän olen oppinut heiltä, jotka ovat menettäneet raajoistaan toimintakykyä – ”enpä tajunnut olla kiitollinen, kun oli toimivat jalat”.  Usein kiitän kodinkoneita siitä, että ne toimivat, jolloin samalla suuntaan ajatukset siihen, mikä toimii.  Usein miten kuitenkin suurin osa arjen asioista toimii. Kiitollisuutta voi osoittaa myös säähän, keskusteluihin, ruokaan, tv-ohjelmaan, sisustukseen – siis käytännössä ihan kaikkeen mitä ympärilläsi on. Jos ihmissuhteessa on hankaluutta, niin sitä tärkeämpää on suunnata huomio siihen, mikä on hyvin ja toimii. Käytännössä tämä ei tarkoita sitä, että toistelet sanaa kiitos koko ajan, vaan iloitset ja muistat merkitä mieleesi ”kiitos, tämä on hyvin”, ”kiitos, tämä toimii”. Mitä enemmän erilaisia kiitollisuusharjoituksia teet, niin sitä enemmän se vaikuttaa mielialaasi nostattavasti.

Perheellisiltä ihmisiltä haluaisin kysyä, että mikä on tärkein arvonne elämässä? Usein sieltä herää rakkaus/perhe, terveys ja työ tulee yleensä vasta kolmantena. Nyt perheellisillä ihmisillä on enemmän mahdollisuutta antaa aikaa sille, mitä eniten elämässä myös arvostaa. On mahdollisuus viettää aikaa perheen kanssa, on mahdollisuus harrastaa liikuntaa kotona ja ulkona sekä panostaa terveelliseen ruokailuun. Toki tämä välttämättä ole helpointa aikaa perheissä, koska perheen sisällä usein reagoidaan asioihin tunneperäisellä reaktiolla ja vasta sitten mietitään, mitä tulikaan sanottua ja tämä tilanne herättää kaikenlaisia tunteita. Mutta tämä on mahdollisuus myös oppia pyytämään anteeksi sekä keskustelemaan ajatuksista ja tunteista. Tämä on mahdollisuus kehittyä omien arvojen mukaisesti toimimisessa.

Nämä poikkeustilat tuovat väkisinkin muutosta ja kysymys kuuluukin, että millaista muutosta sinä haluat elämääsi? Mitä voit tehdä unelmiesi eteen juuri nyt? Mikä on pienin mahdollinen askel kohti unelmiasi? Ei tarvitse yrittää tehdä mitään isoa, ihan vain pieniä askelia päivittäin ja sitten myöhemmin voi huomata tehneen todella paljon.  Mitä enemmän teet asioita unelmiesi eteen niin, sitä todennäköisemmin ne toteutuvat. Nyt on tärkeää suunnata ajattelua ”en voi koska” sanoista siihen, että mitä voin tehdä tästä huolimatta, millä kaikella tavalla voin valmistella tulevaa?

Mitä tämä muutos voisi tuoda tullessaan ja viedä mennessään? Mistä toimintamalleista, ajatuksista tai tekemisestä omassa itsessään haluaa luopua? Ja minkälaista kaikenlaista halutaan tilalle? Nyt on tärkeää muistaa, että vain itseäsi voit muuttaa, mutta kun muutat itseäsi, niin oma elämäsi muuttuu.

Terapiaperhonen Savonlinna Mikkeli

Kirjoittaja: Mari Tynkkynen, Toimintaterapeutti AMK, YAMK-opiskelija, Työnohjaaja

http://terapiaperhonen.com/terapeutit/mari-tynkkynen/

Aivovaurion jälkeen kuntoutujan toiveena usein on saada halvaantunut yläraaja jälleen toimimaan. Koen työssäni parhaana sen, että Vasa Concept -kuntoutusmenetelmän myötä pystyn siihen myös paremmin vastaamaan. Yleisesti sanotaan, että halvaantuneeseen yläraajaan ei tule liikettä, jos sitä ei ole siihen tullut ensimmäisen vuoden aikana. Joskus näin on sanottu jo ensimmäisen kuukauden jälkeen. Haluaisin tuoda esille, että mahdollisuus on olemassa. Se vaatii älyttömästi työtä ja valmiuspohjaista harjoittelua, mutta käden toimintakyvyn kuntoutuminen on mahdollista, vaikka olisi kulunut jo vuosia aivovauriosta. Kurkkaa elävä todiste siitä tästä linkistä löytyvästä videosta: http://terapiaperhonen.com/vasa-concept/

Tukeutumisella halvaantuneeseen käteen, kannattaa aloittaa harjoittelu.

Valmiuspohjainen harjoittelu tarkoittaa sitä, että ollaan kiinnostuneita liikkeen taustalla olevista tekijöistä. Siitä, että aivot tulevat tietoiseksi halvaantuneesta kädestä kokonaisuudessaan ja siellä alkaa kulkemaan informaatiota. Teoreettisesti puhutaan yläraajan liike- ja asentotunnon eli proprioseptiikan sekä tuntoaistin harjoituksista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kädellä tehdään painovoiman vastaista työtä esim. konttausasennossa. Se, että aivot alkavat tulemaan tietoiseksi halvaantuneen käden olemassa olosta, niin käytännössä kädessä lisääntyvät; verenkierto, solujen sisäiset toiminnat, nestekierto ja jopa luun tiheys voi lisääntyä. Näistä asioista harvoin puhutaan, mutta tunnustelkaa, onko halvaantunut käsi yhtä lämmin kuin terve käsi? Säilyykö käsi yhtä lämpimänä myös ulkona? Nestekierrosta hyvänä esimerkkinä on turvotus, koska nestekierto ei ole yhtä vilkasta kuin terveessä kädessä. Solujen sisäisiä toimintoja on esimerkiksi lihassoluissa ja kun lihaksia ei käytetä, niin myös solujen toiminnot vaimenevat. Näiden lisäksi halvaantuneissa käsissä on usein alkavaa tai edennyttä osteoporoosia, koska luut eivät ole saaneet tärähdyksiä tai muita signaaleja siitä, että niiden on tärkeää olla olemassa ja vahvoina.

Käden toimintakyvyn edistymistä seurataan mm. sormien puristusvoimamittarin avulla.

Kun käteen saadaan nämä pohjatekijät kuntoon ja liikeradat autettuina auki, niin lihaksille tulee mahdollisuus aktivoitua. Kädessä tapahtuu siis hurjasti asioita ennen kuin liike tulee esille. Yleensä liike tulee ensin esille painovoiman vastaisesti tehtynä ja vasta tämän jälkeen automaattinen liike (vahingossa tein) ja lopuksi tietoisesti tehty liike.   

Vaikka kädessä tapahtuu hurjasti asioita ennen kuin liike tulee esille, niin silti emme voi ennustaa, mitä tämä tarkoittaa ajallisesti. Tärkeintä onkin huomata kaikki pienet merkit edistymisestä, koska ne motivoivat jatkamaan ja sitten, kun asioita katsoo, vaikka vuoden aikajaksolla, niin onkin tapahtunut asioita todella paljon.

Terapiaperhonen Savonlinna Mikkeli

Kirjoittaja: Mari Tynkkynen, Toimintaterapeutti AMK, YAMK-opiskelija, Työnohjaaja, Vasa Concept-kouluttaja

Nyt on aika lisätä tuntemusta Vasa Conceptista ja kaikkea mahdollista saa kysyä. Mielelläni kirjoitan monta vastausblogia.

 

1. Onko Vasa Conceptista hyötyä?

Tähän mennessä ei ole tullut vastaan ketään, joka ei olisi hyötynyt. Tästä blogista voi katsoa, mitä hyötyjä kuntoutujat itse ovat havainneet parin viikon harjoittelun seurauksena. Hyötyä näyttää tulevan kokonaisvaltaisesti. Motoriikan lisäksi ollaan havaittu kuntoutujien hyötyvän myös neuropsykologisten oireiden lievittymisenä ja tuntoaistin sekä liike- ja asentotuntoaistin edistymisenä. Kaikella tällä edistymisellä on luontaisesti vaikutusta myös mielialan piristymiseen. Toki hyötyjen saavuttamiseksi kuntoutujan tarvitsee myös tehdä harjoituksia arjessaan.

 

2.  Eroaako se mitenkään perinteisestä neurologisesta fysioterapiasta?

Kyllä eroaa paljonkin. Tässä vain tiivistetysti eroavaisuuksista. Kaikki harjoitukset tehdään aivot ja keho suhteessa painovoimaan. Jokaisessa harjoituksessa tulee painopistereaktio kehon halvaantuneen puolen raajoista. Harjoituksissa kehon halvaantunutta puolta kuormitetaan niin paljon kuin suinkin on mahdollista. Kävelyä ei harjoitella erillisenä toimintona vaan kehon halvaantuneen puolen valmiutta kävelyyn eli harjoituksessa kehon halvaantunut puoli tekee enemmän työtä kuin se kävelyharjoitteessa tekisi. Päivittäisiä toimintoja ei harjoitella erikseen, koska vältetään huonolaatuisten massaliikkeiden toistoa arjessa. Valmiuttta toimintoihin harjoitetaan ja pidetään erittäin tärkeänä sitä, että liike syntyy automaattisena liikkeenä kuten terveellä ihmisellä. Nilkka tai rannetukia yms. ei käytetä vaan harjoituksissa tulee toiminnallista venyttelyä ja aktivointia kyseisille nivelalueille, jolloin liikeradat kestävät paremmassa kunnossa kuin tukien kanssa. Nämä tiivistykset saattavat herättää lisäkysymyksiä, joita mielellään otetaan vastaan. Tässä videossa kuntoutujien kertomana asiasta.

 

3. Soveltuuko Vasa Concept vain lievästi aivovammautuneille?

Vasa Concept soveltuu kaikenlaisien aivovaurion saaneille. Mitä vaikeampi vamma, mitä isommat motoriset vammat ja spastisuus, niin sitä suurempi tarve näille harjoituksille on. Näin näköhavaintona voisin todeta, että nämä harjoitukset toimivat paremmin spastisuuden lievittämiseksi kuin nivelten liikeratojen passiivinen venyttely tai hieronta. Samaa ovat todenneet myös kuntoutujat. Toisaalta myös lievästi vammautuneet ovat kokeneet saavansa paljonkin edistymistä. Tästä olisi mielenkiintoista kerätä tietoja laajemmalle tutkimukselle.

 

4. Miksi Vasa Concept harjoitukset aloitetaan rajusti?

Tämä kysymys on tullut kuntoutujalta, mutta tämä herätti myös kysymyksen näin ammattilaisena, että miksi pidetään rajuna sitä, että ihminen on lattialla risti-istunnassa, konttausasennossa, polviseisonnassa tai kyykyssä? Eikös nämä ole ihmisen luonnollisia asentoja? Tämä ehkä kertoo myös Vasa Conceptin ja perinteisen kuntoutuksen eroavaisuuksista. Ajatellaan että, vaikka ihminen on halvaantunut, niin hänen kehossaan on mahdollisuus siihen mihin muillakin, kun häntä avustetaan oikein. Ihmistä ei ole luotu makaamaan sängyssä, vaan toimimaan. Ja toisaalta aivot heräävät tehokkaasti, kun kuntoutuja laitetaan arjesta poikkevaan, mutta luonnolliseen asentoon, jolloin edistymistäkin voi nähdä nopeasti.

 

5. Onko Vasa Conceptista tutkittua tietoa?

Itse Vasa Concept kuntoutusmuodosta ei ole tietääksemme tehty kaksoissokkotutkimusta tmv., mutta toki Vasa Concept -harjoitteiden osa-alueista on tutkittua tietoa sekä raportoitu asiakastapauksia (case study). Mielellämme tekisimme yhteistyötä kaikkien alueiden tutkijoiden, neurofysiologien ja neuropsykologien kanssa laajasta ja kattavasta tutkimuksesta. Harjoitteissa ei ole mitään, mitä ei voisi perustella fysio- tai toimintaterapeuttisesti tai terveellä järjellä. Kuntoutujien, heidän läheistensä ja terapeuttien havaitsemat edistymiset puhuvat puolestaan.

 

Kysy Vasasta osa 1

6. Sattuuko harjoitukset?

Joskus sattuu ja joskus ei. Jos nivelalue on ollut jähmettyneenä paikalleen pitkän aikaa, niin alussa liikuttelu sattuu. Aivan kuten jos murtuneesta raajasta otetaan kipsi pois… sitä sattuu kunnes liikeradat ovat ennallaan. Mitä useammin harjoituksen pystyy toistamaan, niin sitä nopeammin liikerata palautuu ja kipu poistuu. Liikeratojen palauttuminen on myös valmius sille, että raajaan voi tulla lihasten aktivaatiota. Voin kuvitella myös spastisuuden (lihasten voimakkaan jäykkyyden) sattuvan ja näiden harjoitusten myötä se vähenee. Joten kannattaako kokea harjoituksen aikana kipua, jotta pitkässä aikaikkunassa ei enää koskisi? Vasa Concept -harjoituksilla on saatu myös hyviä tuloksia olkapääkipujen (subluksaatio tmv.) vähentymiseksi. Toki jos päättää tulla kuntoon nopeasti ja harjoittelee useamman tunnin päivässä, niin tämähän voi aiheuttaa myös urheilijoille tuttua lihaskipua. Harjoituksia on myös onnistuneesti sovellettu kevyemmäksi kipuherkille kuntoutujille, jolloin tulokset tulevat hitaammin, mutta ilman kipua.

 

7. Mistä Vasa Concept on peräisin?

Vasa Concept on fysioterapeutti ja kliininen asiantuntija Rajul Vasan innovaatio. Hän on opiskellut Intiassa ja Sveitsissä sekä hän on kierrellyt ympäri maailmaa yrittäen selvittää, miten halvaantunut ihminen saataisiin kuntoutettua takaisin ennalleen. Hänelle ei riittänyt kuntoutustulokseksi kuntoutuminen keppikävelijäksi tai yhdellä kädellä toimijaksi. Vaan hän on tehnyt elämäntyönsä sen eteen, jotta olisi keino, jolla aivovaurioiset kuntoutuisivat täysin ennalleen. Tämä keino on nimeltään Vasa Concept, jonka taustalla tieteellinen teoria. Lisää Rajul Vasasta voit lukea täältä.

 

8. Liittyykö Vasa Conceptiin uskonto?

Ei liity millään tavalla. Ihan sulassa sovussa on useampi uskontoryhmä keskenään harjoitellut Vasa Concept – kuntoutusleireillä. Pidetään tärkeänä jokaisen auttamista, kunnioittamista ja yhdessä tekemistä. Kuntoutuksessa jokainen auttaa toisiaan parhaan kykynsä mukaan.

 

9. Paljonko harjoituksia tarvitsee tehdä?

Tähän voisi esittää vastakysymyksenä, että kuinka paljon ja nopeasti haluat kuntoutua? Yleensä edistymistä tulee, vaikka tekisit harjoituksia vain kaksi tuntia viikossa, mutta tällöin edistyminen on hidasta. Jos olet janoinen oman kuntoutumisesi suhteen niin suosittelen harjoitusten tekoa jokainen arkipäivä aamu- ja iltapäivästä.

 

10. Miten voi aloittaa Vasa Concept -harjoittelun?

Parhaiten pääset alulle menemällä tai varaamalla etäterapia-ajan Vasa Conceptiin perehtyneelle fysio- tai toimintaterapeutille. Heidät löydät täältä. Vasa Concept Global ry -yhdistys järjestää myös Vasa Concept -kuntoutusleirejä, joiden ohjelmallinen osuus on ilmainen kuntoutujille.

 

Kysy Vasa Conceptista osa 2 on tulossa. Lähetä oma kysymyksesi [email protected]

 

 

Mari Tynkkynen, toimintaterapeutti AMK, Työnohjaaja

Yhteistyötä Vasa Conceptin kanssa 2015 alkaen

terapiaperhonen-logo-60

Ihmisellä pitää olla valmius liikuttaa kättään, jotta hänellä on taito tarttua ja kyky toimia eli juoda kahvia kupista.

Valmiudet, taidot, toiminta

Koulussa opetettiin, että tekemällä toimintoja, kävelyn ja taitotason harjoituksia, niin aivovauriokuntoutuja kuntoutuu. Mutta ajatukset tuon suhteen ovat muuttuneet 180 astetta toiseen suuntaan Vasa Concept -kuntoutujien kuntoutustustulosten myötä. Tällä hetkellä ajattelen toiminta ja taitotason harjoitusten olevan näkyvän oireen harjoitusta, ei sen taustatekijän. Aikuinen ihminen, toiminnallisella historialla, hän kyllä tietää, miten laitetaan pyykit kuivumaan tai tehdään ruokaa. Ongelma on siinä, että aivot eivät enää anna käskyä oikein toimintaan nähden, valmiudet puuttuvat taustalta. Ruuanlaiton harjoittelu auttaa kyllä ihmistä, joka ei tiedä miten ruokaa laitetaan, mutta on erittäin paljon tehokkaampia keinoja mm. toiminnanohjauksen, kaksikätisen toiminnan ja muistin harjoitteluun.

 

Kun kuntoutetaan valmiuksia, niin kuntoutujan ei tarvitse harjoitella toimintoja erikseen vaan hän toimii automaattisesti toiminnallisen historiansa pohjalta. Tällöin vältetään myös huonot liikemallit ja niistä seurautuvat ongelmat. Valmiuksien kuntouttamisen myötä kuntoutujalle tulee taidot ja toiminta täysin automaattisesti ja hyvin liikemallein. Kävelynkin suhteen mietin monesti voisiko tuloksia saada nopeammin kävelyn valmiuksia kuntouttamalla kuin kävelyä toimintona. Varsinkin jos valmiuksien kuntoutus aloitettaisiin välittömästi sairaalassa. Vasa Concept -kuntoutusmuodossa kehon halvaantunut puoli laitetaan painovoiman vastaiseen työhön, jolloin aivoille ei jää muuta tehtävää kuin alkaa hermottaa kehon halvaantunutta puolta, kun toistoja tulee riittävästi. Eli hoidetaan oireen sijaan taustatekijää ja hoidetaan valmiudet kuntoon, jotta kuntoutuja on valmis kaikkeen toimintaan.

 

Jännä juttu tässä on ollut se että, kun toiminnan kuntouttamisen sijaan on alettu kuntouttaa valmiuksia taitoihin ja toimintoihin, niin tulokset ovat olleet mullistavia. Vasa Concept -harjoitukset ovat antaneet erittäin merkittäviä edistymisiä myös vuosia aivotapahtuman jälkeen. Valmiudet ehkä siis avaavat enemmän aktiivisuuden ovia?

20180907_1040013

Mari Tynkkynen, Toimintaterapeutti AMK, Työnohjaaja

Terapiaperhonen Oy

terapiaperhonen-logo-60

Vasa Concept on fysioterapeutti Rajul Vasan kehittämä kuntoutusmenetelmä aivovaurioituneille, cp-vammaisille ja selkäydinvammautuneille. Kotimaansa Intian lisäksi Rajul Vasa on suorittanut opintoja myös Rehabilitation Clinic Valensissa ja Centre Hermitage Bad-Ragazissa Sveitsissä. Rajul Vasa haluaa kuntoutujien palaavan yhtä toimintakykyiseksi kuin he ovat olleet ennen vammautumista, toimien automaattisten liikkeiden pohjalta. Vasan mukaan kuntoutuksessa pitäisi keskittyä lihasten kuntouttamisen sijaan informaation lisäämiseen aivoille/selkäytimelle kehon halvaantuneelta puolelta.

 

Aivovaurion jälkeen kehon halvaantuneelta puolelta ei yleensä tule riittävästi liike- ja asentotuntoaistimuksia. Kuntoutuja voi alkaa kompensoida tätä käyttämällä näkö- ja tuntoaistia. Tämän lisäksi haasteena on myös kehon massakeskipisteen hallitseminen pääasiallisesti vain kehon terveellä puolella, kuten yksipistekepillä kävellessä. Edellä mainittuihin tottuminen voi tehdä tästä pysyvän tavan aivoille, jolloin tapahtuu negatiivista adaptaatiota ja epänormaalista on tullut kuntoutujalle normaalia. Vasa Concept -harjoitteiden myötä pyritään purkamaan tämä negatiivinen adaptaatio antamalla aivoille paljon informaatiota kehon halvaantuneen puolen käytöstä suhteessa painovoimaan. Vasa Concept -menetelmässä keskitytään siis etenkin kehon massakeskipisteen hallinnan uudelleen opetteluun kehon halvaantuneella puolella sekä informaation lisäämiseen halvaantuneista raajoista, hyödyntäen etenkin liike- ja asentotuntoaistimuksia.

 

Käytännön harjoitteissa kuntoutuja varaa painoaan kehon halvaantuneelle puolelle mahdollisimman erilaisissa asennoissa ja suurin toistomäärin. Harjoitukset aktivoivat samalla aivojen suojareaktioita ja siten lihasten reagointia maan vetovoimaan. Harjoitteissa on tärkeää avustaa oikein, jotta kuntoutuja yrittää hallita asentoansa itse eikä voi hyödyntää avustajan painopistettä. Useisiin harjoituksiin sisältyy myös toiminnallista venyttelyä. Vasa Concept -menetelmässä yritetään myös minimoida kaatumisen tai oman edistymisen päättymisen pelko. Vasan mukaan aivojen plastisuus jatkuu, ja kuntoutuminen on mahdollista myös vuosia vammautumisen jälkeen.

 

Vasa Concept eroaa perinteisestä kuntoutuksesta myös siinä, että kävelyä tai toimintoja ei erikseen harjoiteta, vaan kuntoutuja kävelee ja toimii, kun hänellä on siihen tarvittavat taidot ja valmiudet. Tällöin vältetään myös kompensatorinen kävely/toiminta ja kaatumisen pelko. Kuntoutujat tapaavat terapeuttia ryhmässä ja tekevät yksilöllisiä harjoituksia avustajien kanssa ammattilaisen samalla ohjeistaessa. Harjoituksia suositellaan tekemään jokainen arkipäivä itsenäisesti tai avustajan kanssa.

 

Kuvissa kuntoutujien kokemia edistymisiä vuoden 2016 Savonlinnan leiriltä.

Vasakokemukset 1
Vasakokemukset 2

Vasa Concept -harjoittelun myötä on saatu merkittäviä ja yllättäviä kuntoutustuloksia, verrattuna perinteiseen neurologiseen kuntoutukseen, jopa vuosia vammautumisen jälkeen. Tuloksia on havaittu motoriikassa, kuntoutujien puheessa ja toiminnassa, neuropsykologisten ja kielellisten oireiden vähenemisenä. On tärkeää tutkia Vasa Concept -menetelmän tehokkuutta ja harjoitusten vaikutustapaa aivoissa. Tämän hetkiset tulokset motivoivat ja antavat ennusteen, että tämän kuntoutusmenetelmän avulla yhteiskunta voisi säästää rahaa. Miten menetelmän suhteen olisi hyvä edetä, jotta tästä olisi nopeasti yhteiskunnallista hyötyä?

 

Haussa on yhteistyökumppaneita tutkimaan millaisia tuloksia Vasa Concept -kuntoutusmenetelmän avulla saadaan aikaan sekä mitä neurofysiologisia reittejä aivot käyttävät, jotta näin merkittävät tulokset ovat mahdollisia. Yhteistyöstä kiinnostuneita pyydän ottamaan yhteyttä [email protected] tai 040 748 5390

terapiaperhonen-logo-60

Terapiaperhonen Oy, Savonlinna ja Mikkeli

Mari Tynkkynen, Toimintaterapeutti AMK, Työnohjaaja

[email protected], 040 748 5390

On heinäkuinen ilta 2015, kun puhelimeni soi ja minua pyydettiin lähtemään kuntoutujani mukaan Turkuun Vasa Concept -leirille. Päätös oli helppo tehdä.  Tottakai lähden mukaan oppimaan uutta. Tätä ennen olin Vasa Concept sanaan törmännyt Pekka Hyysalon blogissa ja olin yrittänyt Youtubettaa mistä on oikein kyse. Oli vain selvää, että kuntoutuminen edistyy, vaikka aivovamman saamisesta olisikin jo vuosia aikaa. Halusin tietää, miten tämä on mahdollista.

Päivät Turussa oli mielenkiintoisia ja ammattillisia kysymyksiä heräsi paljon Ajatukset kamppailivat keskenään ja Dr. Vasa heitti hyviä, mutta tiukkoja kysymyksiä. Heti alusta alkaen oli selvää, että Vasa Concept vaatii heittäytymistä terapeutilta ja uudenlaista ajattelua. Näin myöhemmin olen ymmärtänyt, että ammatillisen ajattelun tarvitsikin muuttua täysin, jotta voin saada aiempaa tehokkaampia tuloksia… jotta voin saada EDISTÄVIÄ kuntoutustuloksia aikaiseksi vielä vuosien jälkeenkin.

Kyseessä oli Suomen ensimmäinen Vasa Concept workshop tai leiri, kuten savossa on totuttu sanoa. Ensimmäisellä viikolla paikalla oli vain kolme kuntoutujaa avustajineen ja olin ainoa valmistunut terapeutti. Pohdin paljon, mitä on liikkeiden taustalla, miksi liikkeet toimivat. Iltaisin kirjoitin toiminnan analyyseja päivän aikana tehtävistä liikkeistä. Joiden avulla perustelin itselleni, miten voin jatkaa näiden liikkeiden tekemistä kyseisen kuntoutujan kanssa.

Toiminnan analyysin avulla jo selvisi, että liikkeet harjoituttavat todella laaja-alaisesti koko kehoa ja kehon yhteyttä aivoihin. Toiminnan analyysit pitenivät ja pitenivät. Toiminnan analyysien myötä oli selvää, että Vasa Conceptia voin toteuttaa myös toimintaterapeuttina. Paljon yhteyksiä lasten toimintaterapiaan, jossa otetaan kokonaismotoriikka huomioon aikuisten toimintaterapiaa laajemmin. Onneksi sain päivällä keskustella myös avustajana toimineen fysioterapeuttiopiskelijan kanssa ja illat sydämellään työtä tekevän Dr. Vasan kanssa.

Silti mielessä pyöri laaja ammatillinen shokki. Tämä on ihan jotain muuta mitä on koulussa on opetettu. Paljon uusia asioita, joita alussa en edes täysin sisäistänyt. Paljon kysyttävää, mutta kaikki kysymykset eivät vielä muodostuneet lauseiksi. Viikon aikana tuli käytyä koko tunneskaala läpi. Tiesin vain, että tätä on jatkettava. Leiriltä palattua Vasa Conceptin tapaisia harjoituksia aloitin tarjoamaan muillekin kuntoutujille.

Jo ensimmäisenä päivänä oli selvää, että Vasa Concept vaatii kuntoutujalta erittäin vahvaa motivaatiota. Halua toistaa samaa harjoitusta useita ja useita kertoja ja koko päivässä harjoitella usemman tunnin ajan. Ja vain tällä toistomäärällä voidaan saadaan aivot uudelleen järjestäytymään.

Heti perään nousee kysymys… miten minun tarvitsee toimintaterapeuttina kehittyä, jotta pystyn motivoimaan kuntoutujani fyysisesti rankkaan harjoitteluun. Miten saan kuntoutujista houkuteltu esiin sisäisen urheilijan, joka tarvittaessa sietäisi myös urheiluun kuuluvaa kipua?

 

Mari Tynkkynen, Toimintaterapeutti AMK

Terapiaperhonen Oy

terapiaperhonen-logo-60

Lisätietoja Vasa Conceptista löydät kotisivuiltamme : http://terapiaperhonen.com/vasa-concept/

Nimike lisätty ostoskoriin.
0 nimikettä - 0,00