Yllättävä sairastuminen ja aivoverenkiertohäiriö muuttaa elämää ja totuttuja tapoja myös seksuaalisuuden osa-alueilla. Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ja tunteet voivat herätä nopeastikin aivoverenkiertohäiriön jälkeen ja niistä keskusteleminen ja avun saaminen olisi tärkeää
Kuntoutujien kanssa työskentelevien ammattilaisten on keskeistä ymmärtää vammasta aiheutuneiden oireiden yksilöllinen vaikutus kuntoutujan seksuaalisuuteen. Seksuaalinen toimintakyky jää kuitenkin tutkimusten mukaan usein kartoittamatta, ja ammattilaisten aktiivisuus seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen on vähäinen. Seksuaalisuus mielletäänkin usein vain seksuaalisten toimintojen toteuttamisena, sen sijaan että nähtäisiin sen rooli sisältämme kumpuavana elinvoimana ja hyvinvoinnin sekä oman identiteetin perustavanlaatuisena osana, jonka tukeminen voi vahvistaa henkilön kokonaisvaltaista toipumista.
Seksuaalisuuteen liittyy usein myyttejä ja aihe on herkkä ja intiimi. Luonnollinen ikääntyminen voi tuoda mietteitä ja ennakkoluuloja esille. Helposti ajatellaan ehkä, että ikääntyneet ihmiset eivät enää tarvitse tai halua seksiä tai he eivät enää kykene seksiin, vaikka sitä haluaisivatkin. Seksin nautinnollisuuteen myös liittyy ajatuksia, ettei seksi enää iän myötä olisi tyydyttävää. Seksuaalisuus ja seksi kuitenkin muuttuvat elämänkaaren mukana ja seksuaalisuus on aina osa meitä.
Seksuaalisuus ja siihen liittyvät haasteet ihmissuhteissa ovat herkkiä ja tunteita sisältäviä. Seksuaaliterapiaan hakeudutaan keskustelemaan usein seksiin liittyvistä haasteista ja voikin olla yllättävää, että vastaanotolla ei puhutakaan pelkästään seksin toiminnallisesta toteuttamisesta. Tunnekeskeinen lähestymistapa on vastaanotollani voimakkaasti läsnä, kun ryhdymme kartoittamaan suhteeseen liittyviä pulmatilanteita.
ja opas tulee olemaan ilmaiseksi ladattavissa. Tämän uuden oppaan tarkoituksena on välittää tietoa ja kokemuksia kaikille, joita aihe kiinnostaa. Sen tavoitteena on myös auttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia seksuaalisuuden puheeksi otossa ja huomioinnissa osana kuntoutus- ja hoitotyötä.
Puhe on ihmisille etuoikeus. Se on tapa olla vuorovaikutuksessa, ilmaista ajatuksia ja tunteita, mutta keino myös muistella, unelmoida ja fantasioida. Puhe (sekä sisäinen että ulkoinen) liittyy vahvasti meidän identiteettimme ja tuomme sen kautta muille ihmisille esille, keitä me olemme.
Seksuaalinen liberaalius, eli toisin sanoen vapaamielisyys on lisääntynyt ja lisääntyy yhteiskunnassamme hetki hetkeltä. Seksistä, seksuaalisuudesta, sukupuolesta, suhteista ja niiden moninaisuudesta puhutaan enemmän ja vapaammin. Seksuaalisuudesta tehdään podcasteja, kirjoitetaan blogeja ja siitä puhutaan erilaisissa sosiaalisen median kanavissa, kuten TikTokissa ja Instagramissa. Järjestetään kursseja, joilla voit olla enemmän tietoinen omasta seksuaalisesta voimastasi.
Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä kaikissa elämänvaiheissa, ja se muuttuu ja mukautuu elämänvaiheiden ja -tilanteiden myötä (WHO 2006). Seksuaalisuuden olemassaolo ei ole riippuvaista terveydestä tai iästä, vaan seksuaalisuus on myös sairaiden ja vammautuneiden oikeus ja ominaisuus. Seksuaalioikeudet ovat universaaleja ihmisoikeuksia ja perustuvat kaikille kuuluvaan vapauteen, arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Kuntoutuksen ammattilaiset työskentelevät tiiviisti erilaisten sairauksien ja elämänkriisien parissa.
Jokaisella on oma oikeus päättää, mitä kertoo kuntoutuksen ammattilaiselle itsestään ja elämästään. Kuitenkin me haluamme kuntoutumisen prosessissa kohdata ihmisen kaikkine puolineen, ja pyrimme auttamaan ihmistä varsinkin hänen ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen parantumisessa.
Ihmistyössä ollessamme terapeutteina ja hoitajina, pyrimme huomioimaan ihmisen mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja asiakaslähtöisesti. Nämä kaksi sanaa perustavat usein vahvan pohjan sosiaali- ja terveysalan ammatille ja eettisille ohjeistuksille. Kuitenkin edelleen, seksuaalisuus osana hoitotyötä tai kuntoutusta vaikuttaa olevan haasteellinen osa-alue ottaa puheeksi. Seksuaalisuus on aiheena hyvin herkkä sekä asiakkaille että ammattilaisille, joten hyvin usein ei oikein tiedetä, miten aihetta tulisi lähestyä tai siitä puhua. Aiheen välttelyä lisää, jos asiakkaalla on sairaus, vamma tai ominaisuus, joka vaikeuttaa seksuaalikysymysten lähestymistä. Mutta entä sitten, jos käytettävissä ei ole edes sanoja? Kuvakommunikaatio on tuttu puhevammaisten kanssa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa, mutta kuvat seksuaalisuudesta ovat edelleen puuttuneet.
57200 Savonlinna
Puh. 050 475 0560
50100 Mikkeli
Puh. 050 475 0560
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.
© Terapiaperhonen. Y-tunnus 2450832-7. Kaikki oikeudet pidätetään.
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.