Mitä tutkimukset sanovat aiheesta selkäydinvamma ja seksuaalisuus?
Kehitysvammaisuus ja seksuaalisuus Kirjoittaja: Henna Suikki, toimintaterapeutti YAMK, Erityistason seksuaaliterapeutti NACS. Tässä artikkelissa tarkastelen tutkimustietoa, kirjallisuutta sekä omia kliinisen työn kokemuksia aihepiiristä kehitysvammaisuus ja seksuaalisuus. Artikkelissa keskityn kehitysvammaisuuteen, mutta artikkelia
Mitä ne arvet sitten oikeastaan ovat? Arvet muodostuvat seurauksena haavoista, osana ihon normaalia paranemisprosessia. Haavat puolestaan ovat seurausta leikkauksista, tapaturmista tai sairauksista. Arpia muodostuu myös muun muassa palovammoista sekä esimerkiksi raskauden seurauksena, jolloin arven muodostuminen on seurausta ihon äkillisestä venymisestä. Haavan paranemisprosessin aikana ihoon muodostuu arpikudosta. Kun haava on parantunut, puhutaan arvesta.
Kiintymyssuhteet osana seksuaaliterapiaa – mistä on kyse? Kiintymyssuhde on meidän selviytymisstrategiamme, jonka avulla muodostamme tunnesiteitä ihmisiin. Kaipuu ja tarve turvalliseen kiintymyssuhteeseen elää keissä kaikissa koko elämänkaaremme ajan ja se on
Yllättävä sairastuminen ja aivoverenkiertohäiriö muuttaa elämää ja totuttuja tapoja myös seksuaalisuuden osa-alueilla. Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ja tunteet voivat herätä nopeastikin aivoverenkiertohäiriön jälkeen ja niistä keskusteleminen ja avun saaminen olisi tärkeää
Kuntoutujien kanssa työskentelevien ammattilaisten on keskeistä ymmärtää vammasta aiheutuneiden oireiden yksilöllinen vaikutus kuntoutujan seksuaalisuuteen. Seksuaalinen toimintakyky jää kuitenkin tutkimusten mukaan usein kartoittamatta, ja ammattilaisten aktiivisuus seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen on vähäinen. Seksuaalisuus mielletäänkin usein vain seksuaalisten toimintojen toteuttamisena, sen sijaan että nähtäisiin sen rooli sisältämme kumpuavana elinvoimana ja hyvinvoinnin sekä oman identiteetin perustavanlaatuisena osana, jonka tukeminen voi vahvistaa henkilön kokonaisvaltaista toipumista.
Seksuaalisuuteen liittyy usein myyttejä ja aihe on herkkä ja intiimi. Luonnollinen ikääntyminen voi tuoda mietteitä ja ennakkoluuloja esille. Helposti ajatellaan ehkä, että ikääntyneet ihmiset eivät enää tarvitse tai halua seksiä tai he eivät enää kykene seksiin, vaikka sitä haluaisivatkin. Seksin nautinnollisuuteen myös liittyy ajatuksia, ettei seksi enää iän myötä olisi tyydyttävää. Seksuaalisuus ja seksi kuitenkin muuttuvat elämänkaaren mukana ja seksuaalisuus on aina osa meitä.
Seksuaalisuus ja siihen liittyvät haasteet ihmissuhteissa ovat herkkiä ja tunteita sisältäviä. Seksuaaliterapiaan hakeudutaan keskustelemaan usein seksiin liittyvistä haasteista ja voikin olla yllättävää, että vastaanotolla ei puhutakaan pelkästään seksin toiminnallisesta toteuttamisesta. Tunnekeskeinen lähestymistapa on vastaanotollani voimakkaasti läsnä, kun ryhdymme kartoittamaan suhteeseen liittyviä pulmatilanteita.
ja opas tulee olemaan ilmaiseksi ladattavissa. Tämän uuden oppaan tarkoituksena on välittää tietoa ja kokemuksia kaikille, joita aihe kiinnostaa. Sen tavoitteena on myös auttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia seksuaalisuuden puheeksi otossa ja huomioinnissa osana kuntoutus- ja hoitotyötä.
Puhe on ihmisille etuoikeus. Se on tapa olla vuorovaikutuksessa, ilmaista ajatuksia ja tunteita, mutta keino myös muistella, unelmoida ja fantasioida. Puhe (sekä sisäinen että ulkoinen) liittyy vahvasti meidän identiteettimme ja tuomme sen kautta muille ihmisille esille, keitä me olemme.
57200 Savonlinna
Puh. 050 475 0560
50100 Mikkeli
Puh. 050 475 0560
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.
© Terapiaperhonen. Y-tunnus 2450832-7. Kaikki oikeudet pidätetään.
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.