Fysioterapia fysioterapeutti Juha Veinola

Multippeliskleroosi eli ms-tauti on keskushermostoperäinen etenevä neurologinen sairaus. Oireet voivat olla hyvin moninaisia, esimerkiksi lihasheikkoudet, spastisuus, tasapainohäiriöt, kognitiiviset häiriöt. Sairauteen voi liittyä myös fatiikki eli voimakas uupumus.

Taudinkuva voi olla hyvin moninainen ja myös harjoitusohjeiden on oltava yksilöllisiä. Joistakin yleisohjeista voi kuitenkin olla hyötyä omatoimiseen harjoitteluun.

Sensoriikkaan eli tuntopalautteeseen liittyvät ongelmat voivat vaikeuttaa tasapainoa, joten harjoittelussa hermoston mahdollisimman monipuolinen hyödyntäminen on tärkeää. Ns. suljetun ketjun harjoitteet ovat tähän takoitukseen hyvin soveltuvia. Suljetun ketjun harjoitteissa varataan raajoihin mahdollisimman hyvän tuntopalautteen saamiseksi. Ne voivat olla esim. seisten tapahtuvia tasapainoharjoitteita (erilaiset kyykyt, askellukset, kurkotukset, tukipinnan pienentämiset tuomalla jalkoja lähemmäs toisiaan). Mikäli pystyasennossa harjoittelu on hankalaa, voi harjoitteita tehdä polviseisonnassa tai lattialla.

Tasapainon heikentyminen voi aiheuttaa ns. kompensatorisia liikkeitä eli esim. kävelyssä alaraajan eteenvienti tehdään vartalon avulla. Tällöin keskivartalon lihakset eivät välttämättä saa tehdä omaa työtään ja ne voivat heikentyä. Keskivartalon lihaskunnosta huolehtiminen kannattaa. Perinteisten vatsalihasharjoitteiden lisäksi kannattaa tehdä erilaisia asennonmuutoksia, esim. lattialla kyljille kääntymiset, vatsalleen menot, nelinkontin erilaiset vartalonhallintaharjoitteet. Polviseisonta on hyvä harjoitteluasento, josta voi tehdä yläraajaliikkeitä, kurkotuksia, vartalon kiertoja jne. Polvien alla voi pitää tyynyjä pehmusteina tai käyttää polvisuojia.

Lihaskuntoharjoittelusta on hyötyä tasapainon ja toimintakyvyn kannalta. Kuntosalin lisäksi lihaskunnosta voi huolehtia myös kotona ja välineinä voi käyttää käsipainoja, kuminauhoja jne. Myös kehonpainoharjoittelua voi hyödyntää, esim. erilaiset punnerrukset ja kyykyt. Kestävyysharjoittelusta on hyötyä fatiikin lievittämisessä. Kuntopyörällä ajo voi olla joillekin soveltuva harjoittelumuoto, joillekin kuntopyöräily on ollut mukavampi tehdä kuntopyörän takaa tuolilta istuen. Liian kuormittava harjoittelu yleensä pahentaa uupumisoireita ja sopivien harjoitusmäärien löytymisessä tarvitaan tarkkaa kehon kuuntelua. Aamupäivisin uupumisoireita on yleensä vähemmän ja aamut ovatkin parasta harjoitteluaikaa. Myös harjoittelutilan viileydestä on hyötyä.

Lihaskireyksien ja spastisuuden aiheuttaman jäykkyyden vuoksi säännöllinen ja mielellään päivittäinen venyttely on hyödyksi. Perinteisen venyttelyn lisäksi jotkut voivat hyötyä joogatyyppisistä harjoitteista, lisäksi vartalon kiertoliikkeet ovat usein hyväksi.

Kehon hyvinvoinnin kannalta on tärkeää myös aivojen hyvinvointi. Sosiaalisista suhteista kannattaa pitää kiinni ja kaikenlainen osallistuminen on hyväksi (kulttuuri jne.).

Fysioterapian rooli ms-taudin hoidossa riippuu oireiden vakavuusasteesta. Joskus fysioterapia voi olla vain satunnaista kotiharjoitteiden ohjaamista tai kontrollointia, joskus taas useammin tapahtuvaa säännöllistä harjoittelussa avustamista ja passiivisia hoitoja (venyttelyt, eril manuaalisen terapian keinot). Neurosonic-hoidoista voi olla myös apua lihasten rentouttamiseen, palautumiseen ja nestekierron parantumiseen.

Ft Juha Veinola

Lisää tietoa fysioterapiasta löydät kotisivuiltamme: http://terapiaperhonen.com/fysioterapia/

Ajan Neurosoniciin voit varata suoraan täältä: https://www.nettiajat.fi/3333/

Nyt on aika lisätä tuntemusta Vasa Conceptista ja kaikkea mahdollista saa kysyä. Mielelläni kirjoitan monta vastausblogia.

 

1. Onko Vasa Conceptista hyötyä?

Tähän mennessä ei ole tullut vastaan ketään, joka ei olisi hyötynyt. Tästä blogista voi katsoa, mitä hyötyjä kuntoutujat itse ovat havainneet parin viikon harjoittelun seurauksena. Hyötyä näyttää tulevan kokonaisvaltaisesti. Motoriikan lisäksi ollaan havaittu kuntoutujien hyötyvän myös neuropsykologisten oireiden lievittymisenä ja tuntoaistin sekä liike- ja asentotuntoaistin edistymisenä. Kaikella tällä edistymisellä on luontaisesti vaikutusta myös mielialan piristymiseen. Toki hyötyjen saavuttamiseksi kuntoutujan tarvitsee myös tehdä harjoituksia arjessaan.

 

2.  Eroaako se mitenkään perinteisestä neurologisesta fysioterapiasta?

Kyllä eroaa paljonkin. Tässä vain tiivistetysti eroavaisuuksista. Kaikki harjoitukset tehdään aivot ja keho suhteessa painovoimaan. Jokaisessa harjoituksessa tulee painopistereaktio kehon halvaantuneen puolen raajoista. Harjoituksissa kehon halvaantunutta puolta kuormitetaan niin paljon kuin suinkin on mahdollista. Kävelyä ei harjoitella erillisenä toimintona vaan kehon halvaantuneen puolen valmiutta kävelyyn eli harjoituksessa kehon halvaantunut puoli tekee enemmän työtä kuin se kävelyharjoitteessa tekisi. Päivittäisiä toimintoja ei harjoitella erikseen, koska vältetään huonolaatuisten massaliikkeiden toistoa arjessa. Valmiuttta toimintoihin harjoitetaan ja pidetään erittäin tärkeänä sitä, että liike syntyy automaattisena liikkeenä kuten terveellä ihmisellä. Nilkka tai rannetukia yms. ei käytetä vaan harjoituksissa tulee toiminnallista venyttelyä ja aktivointia kyseisille nivelalueille, jolloin liikeradat kestävät paremmassa kunnossa kuin tukien kanssa. Nämä tiivistykset saattavat herättää lisäkysymyksiä, joita mielellään otetaan vastaan. Tässä videossa kuntoutujien kertomana asiasta.

 

3. Soveltuuko Vasa Concept vain lievästi aivovammautuneille?

Vasa Concept soveltuu kaikenlaisien aivovaurion saaneille. Mitä vaikeampi vamma, mitä isommat motoriset vammat ja spastisuus, niin sitä suurempi tarve näille harjoituksille on. Näin näköhavaintona voisin todeta, että nämä harjoitukset toimivat paremmin spastisuuden lievittämiseksi kuin nivelten liikeratojen passiivinen venyttely tai hieronta. Samaa ovat todenneet myös kuntoutujat. Toisaalta myös lievästi vammautuneet ovat kokeneet saavansa paljonkin edistymistä. Tästä olisi mielenkiintoista kerätä tietoja laajemmalle tutkimukselle.

 

4. Miksi Vasa Concept harjoitukset aloitetaan rajusti?

Tämä kysymys on tullut kuntoutujalta, mutta tämä herätti myös kysymyksen näin ammattilaisena, että miksi pidetään rajuna sitä, että ihminen on lattialla risti-istunnassa, konttausasennossa, polviseisonnassa tai kyykyssä? Eikös nämä ole ihmisen luonnollisia asentoja? Tämä ehkä kertoo myös Vasa Conceptin ja perinteisen kuntoutuksen eroavaisuuksista. Ajatellaan että, vaikka ihminen on halvaantunut, niin hänen kehossaan on mahdollisuus siihen mihin muillakin, kun häntä avustetaan oikein. Ihmistä ei ole luotu makaamaan sängyssä, vaan toimimaan. Ja toisaalta aivot heräävät tehokkaasti, kun kuntoutuja laitetaan arjesta poikkevaan, mutta luonnolliseen asentoon, jolloin edistymistäkin voi nähdä nopeasti.

 

5. Onko Vasa Conceptista tutkittua tietoa?

Itse Vasa Concept kuntoutusmuodosta ei ole tietääksemme tehty kaksoissokkotutkimusta tmv., mutta toki Vasa Concept -harjoitteiden osa-alueista on tutkittua tietoa sekä raportoitu asiakastapauksia (case study). Mielellämme tekisimme yhteistyötä kaikkien alueiden tutkijoiden, neurofysiologien ja neuropsykologien kanssa laajasta ja kattavasta tutkimuksesta. Harjoitteissa ei ole mitään, mitä ei voisi perustella fysio- tai toimintaterapeuttisesti tai terveellä järjellä. Kuntoutujien, heidän läheistensä ja terapeuttien havaitsemat edistymiset puhuvat puolestaan.

 

Kysy Vasasta osa 1

6. Sattuuko harjoitukset?

Joskus sattuu ja joskus ei. Jos nivelalue on ollut jähmettyneenä paikalleen pitkän aikaa, niin alussa liikuttelu sattuu. Aivan kuten jos murtuneesta raajasta otetaan kipsi pois… sitä sattuu kunnes liikeradat ovat ennallaan. Mitä useammin harjoituksen pystyy toistamaan, niin sitä nopeammin liikerata palautuu ja kipu poistuu. Liikeratojen palauttuminen on myös valmius sille, että raajaan voi tulla lihasten aktivaatiota. Voin kuvitella myös spastisuuden (lihasten voimakkaan jäykkyyden) sattuvan ja näiden harjoitusten myötä se vähenee. Joten kannattaako kokea harjoituksen aikana kipua, jotta pitkässä aikaikkunassa ei enää koskisi? Vasa Concept -harjoituksilla on saatu myös hyviä tuloksia olkapääkipujen (subluksaatio tmv.) vähentymiseksi. Toki jos päättää tulla kuntoon nopeasti ja harjoittelee useamman tunnin päivässä, niin tämähän voi aiheuttaa myös urheilijoille tuttua lihaskipua. Harjoituksia on myös onnistuneesti sovellettu kevyemmäksi kipuherkille kuntoutujille, jolloin tulokset tulevat hitaammin, mutta ilman kipua.

 

7. Mistä Vasa Concept on peräisin?

Vasa Concept on fysioterapeutti ja kliininen asiantuntija Rajul Vasan innovaatio. Hän on opiskellut Intiassa ja Sveitsissä sekä hän on kierrellyt ympäri maailmaa yrittäen selvittää, miten halvaantunut ihminen saataisiin kuntoutettua takaisin ennalleen. Hänelle ei riittänyt kuntoutustulokseksi kuntoutuminen keppikävelijäksi tai yhdellä kädellä toimijaksi. Vaan hän on tehnyt elämäntyönsä sen eteen, jotta olisi keino, jolla aivovaurioiset kuntoutuisivat täysin ennalleen. Tämä keino on nimeltään Vasa Concept, jonka taustalla tieteellinen teoria. Lisää Rajul Vasasta voit lukea täältä.

 

8. Liittyykö Vasa Conceptiin uskonto?

Ei liity millään tavalla. Ihan sulassa sovussa on useampi uskontoryhmä keskenään harjoitellut Vasa Concept – kuntoutusleireillä. Pidetään tärkeänä jokaisen auttamista, kunnioittamista ja yhdessä tekemistä. Kuntoutuksessa jokainen auttaa toisiaan parhaan kykynsä mukaan.

 

9. Paljonko harjoituksia tarvitsee tehdä?

Tähän voisi esittää vastakysymyksenä, että kuinka paljon ja nopeasti haluat kuntoutua? Yleensä edistymistä tulee, vaikka tekisit harjoituksia vain kaksi tuntia viikossa, mutta tällöin edistyminen on hidasta. Jos olet janoinen oman kuntoutumisesi suhteen niin suosittelen harjoitusten tekoa jokainen arkipäivä aamu- ja iltapäivästä.

 

10. Miten voi aloittaa Vasa Concept -harjoittelun?

Parhaiten pääset alulle menemällä tai varaamalla etäterapia-ajan Vasa Conceptiin perehtyneelle fysio- tai toimintaterapeutille. Heidät löydät täältä. Vasa Concept Global ry -yhdistys järjestää myös Vasa Concept -kuntoutusleirejä, joiden ohjelmallinen osuus on ilmainen kuntoutujille.

 

Kysy Vasa Conceptista osa 2 on tulossa. Lähetä oma kysymyksesi [email protected]

 

 

Mari Tynkkynen, toimintaterapeutti AMK, Työnohjaaja

Yhteistyötä Vasa Conceptin kanssa 2015 alkaen

terapiaperhonen-logo-60

On heinäkuinen ilta 2015, kun puhelimeni soi ja minua pyydettiin lähtemään kuntoutujani mukaan Turkuun Vasa Concept -leirille. Päätös oli helppo tehdä.  Tottakai lähden mukaan oppimaan uutta. Tätä ennen olin Vasa Concept sanaan törmännyt Pekka Hyysalon blogissa ja olin yrittänyt Youtubettaa mistä on oikein kyse. Oli vain selvää, että kuntoutuminen edistyy, vaikka aivovamman saamisesta olisikin jo vuosia aikaa. Halusin tietää, miten tämä on mahdollista.

Päivät Turussa oli mielenkiintoisia ja ammattillisia kysymyksiä heräsi paljon Ajatukset kamppailivat keskenään ja Dr. Vasa heitti hyviä, mutta tiukkoja kysymyksiä. Heti alusta alkaen oli selvää, että Vasa Concept vaatii heittäytymistä terapeutilta ja uudenlaista ajattelua. Näin myöhemmin olen ymmärtänyt, että ammatillisen ajattelun tarvitsikin muuttua täysin, jotta voin saada aiempaa tehokkaampia tuloksia… jotta voin saada EDISTÄVIÄ kuntoutustuloksia aikaiseksi vielä vuosien jälkeenkin.

Kyseessä oli Suomen ensimmäinen Vasa Concept workshop tai leiri, kuten savossa on totuttu sanoa. Ensimmäisellä viikolla paikalla oli vain kolme kuntoutujaa avustajineen ja olin ainoa valmistunut terapeutti. Pohdin paljon, mitä on liikkeiden taustalla, miksi liikkeet toimivat. Iltaisin kirjoitin toiminnan analyyseja päivän aikana tehtävistä liikkeistä. Joiden avulla perustelin itselleni, miten voin jatkaa näiden liikkeiden tekemistä kyseisen kuntoutujan kanssa.

Toiminnan analyysin avulla jo selvisi, että liikkeet harjoituttavat todella laaja-alaisesti koko kehoa ja kehon yhteyttä aivoihin. Toiminnan analyysit pitenivät ja pitenivät. Toiminnan analyysien myötä oli selvää, että Vasa Conceptia voin toteuttaa myös toimintaterapeuttina. Paljon yhteyksiä lasten toimintaterapiaan, jossa otetaan kokonaismotoriikka huomioon aikuisten toimintaterapiaa laajemmin. Onneksi sain päivällä keskustella myös avustajana toimineen fysioterapeuttiopiskelijan kanssa ja illat sydämellään työtä tekevän Dr. Vasan kanssa.

Silti mielessä pyöri laaja ammatillinen shokki. Tämä on ihan jotain muuta mitä on koulussa on opetettu. Paljon uusia asioita, joita alussa en edes täysin sisäistänyt. Paljon kysyttävää, mutta kaikki kysymykset eivät vielä muodostuneet lauseiksi. Viikon aikana tuli käytyä koko tunneskaala läpi. Tiesin vain, että tätä on jatkettava. Leiriltä palattua Vasa Conceptin tapaisia harjoituksia aloitin tarjoamaan muillekin kuntoutujille.

Jo ensimmäisenä päivänä oli selvää, että Vasa Concept vaatii kuntoutujalta erittäin vahvaa motivaatiota. Halua toistaa samaa harjoitusta useita ja useita kertoja ja koko päivässä harjoitella usemman tunnin ajan. Ja vain tällä toistomäärällä voidaan saadaan aivot uudelleen järjestäytymään.

Heti perään nousee kysymys… miten minun tarvitsee toimintaterapeuttina kehittyä, jotta pystyn motivoimaan kuntoutujani fyysisesti rankkaan harjoitteluun. Miten saan kuntoutujista houkuteltu esiin sisäisen urheilijan, joka tarvittaessa sietäisi myös urheiluun kuuluvaa kipua?

 

Mari Tynkkynen, Toimintaterapeutti AMK

Terapiaperhonen Oy

terapiaperhonen-logo-60

Lisätietoja Vasa Conceptista löydät kotisivuiltamme : http://terapiaperhonen.com/vasa-concept/

Nimike lisätty ostoskoriin.
0 nimikettä - 0,00