Search
Close this search box.
Kokonaisvaltaista kuntoutusta ja hyvinvointia tukevat palvelut vauvasta vaariin.

Kiintymyssuhteet osana seksuaaliterapiaa – mistä on kyse? 

Kiintymyssuhde on meidän selviytymisstrategiamme, jonka avulla muodostamme tunnesiteitä ihmisiin. Kaipuu ja tarve turvalliseen kiintymyssuhteeseen elää keissä kaikissa koko elämänkaaremme ajan ja se on meihin sisäänrakennettu mekanismi.

Ihmissuhteen vaikeuksissa ei useinkaan ole kyse riidoista, vaan tunneyhteyden haavasta. Turvattomuuden kautta meissä aktivoituu kiintymyssuhdejärjestelmät ja usein ne synnyttävät kielteisiä vuorovaikutuskehiä.

Kun ihmissuhteen tunneyhteyteen tulee haava, turvallisen kiintymyssuhteen omaava ihminen lähettää selkeää viestintää tarvitsevuudestaan ja luottaa saavansa tukea ja ottaa tuen vastaan. Turvattomammin kiintynyt ihminen ei välttämättä odota edes saavansa tukea, sulkee kumppaninsa ulkopuolelleen, takertuu tai vetäytyy ja kokee vahvasti, ettei ole turvassa. Ihminen voi vaatia läheisyyttä ja samalla työntää pois. Näitä toimintamalleja olemme rakentaneet jo varhaisista ihmissuhteista alkaen itsellemme, ja aikuisiällä uhkaavissa tilanteissa ihminen turvautuu itselle tuttuihin strategioihin.

Kiintymyssuhteiden avulla ja kautta meille muodostuu uskomukset itsestä, omasta arvosta ja muiden emotionaalisesta saatavilla olosta. Kiintymissuhteet ovat yksi keskeisiä vuorovaikutuksellisia käyttäytymisen ohjaajia, joissa yhdistyy kehollinen kokemus ja itsen asettelu suhteessa vuorovaikutuskumppaniin. Kiintymyssuhteet ohjaavat sisäisesti tarkkaavuuden suuntaamista, informaationprosessointia ja stressin- ja tunteidensäätelyä. Myös fysiologisella tasolla. Yksinjääminen ja tunnetason eristyneisyys koodautuvat aivoissa samaan paikkaan kuin fyysinen kipu.

Kiintymyssuhteita voidaan tarkastella tietoisen pohdinnan avulla esimerkiksi, että miten minua on hoivattu, miten lapsuuden varhaiset kokemukset vaikuttavat minuun, miksi vanhempani toimivat niin kuin toimivat ja miten haluan olla samanlainen tai erilainen kuin vanhempani. Lapsuudessa pikkulapsella stressitila ohjaa automaattisesti hakeutumaan läheisen ihmisen lähelle, jotta tämä auttaisi kokemuksen säätelyssä. Tämän tunteen kohtaamisen, siihen vastaamisen ja siihen reagoinnin kautta syntyy erilaisia kiintymyssuhteita.

Kuitenkin kiintymyssuhteet luovat meille myös automaattisia ja tiedostamattomia komponentteja elämään – minkä arvoinen olen, ovatko muut hyvän- vai pahantahtoisia, stressinsäätelytaitoja ja mahdollisuudet kiinnostua uteliaasti omista ja toisen mielentiloista. Yleisesti kiintymyssuhdemallit aktivoituvat läheisissä ihmissuhteissa ja esimerkiksi avuntarve, haavoittuvuus tai mielipaha voivat nostaa niitä voimakkaammin toimimaan.  Vaikka suurin osa kiintymyssuhteiden tuomista toimintamalleista on tiedostamattomia, niistä voidaan tulla tietoiseksi.

Kiintymyssuhdemalleja on tiivistetysti:

  • Turvallisesti kiintynyt: Minun kokemuksillani on väliä ja minun kannattaa ilmaista niitä muille. Voin turvautua myös itseeni. Luotan, että saan apua ja osaan ottaa sitä vastaan.
  • Välttelevästi: Huomio kapeutuu suoriutumiseen ja itsesäätelyyn. Omaa hätää ei kannata ilmaista. Pärjätessäni yksin suhde toiseen säilyy.
  • Ristiriitaisesti: Huomio kapeutuu omaan hätään ja toisen saatavilla oloon. En pärjää ilman toista. Minun pitää ilmaista hätääni voimakkaasti, jotta suhde toiseen säilyy.
  • Jäsentymättömästi: En ymmärrä toisen toimintaa tai mitä minussa tapahtuu. En voi ilmaista kiintymystarpeitani enkä tutkia ympäristöä. Strategia hajoaa helposti stressitilanteessa, hajanaiset minuuden kokemukset. Tule tänne, mene pois – lähestymisen ja välttämisen ristiriitaa.

David Schnarch puhuu toisaalta tunteilta eli emotionaalisesti sitoutuneen suhteen paradoksista. Moni meistä toivoo, että olisi haluttu, mutta syvemmältä tarvitseekin tunnetta, että joku tarvitsee minua. Toisaalta taas pelkäämme, että ne, jotka tarvitsevat minua, käyttävät minua hyväkseen. Niin kauan, kun tarvitsen sitä, että joku tarvitsee minua, en ole vapaa haluamaan toista esimerkiksi seksuaalisesti syvästi enkä varma siitä, että minua halutaan itsenäni. Usein tämä tuhoaa mahdollisuuden siihen, että kumppanini haluaa minua sellaisenaan koska teen asioita, jotka varmistavat sen, että minua tarvitaan. Kokonaisuus on hieman hankala negatiivinen kehä, josta tie ulos on terve yksilöityminen ja eriytyminen.  Se tarkoittaa kykyä pitää yllä selkeää minätunnetta, samalla kun on fyysisesti ja emotionaalisesti hyvin lähellä toista henkilöä. Se on kykyä säädellä omia ahdistuksiaan ja olla reagoimatta ahdistuksella toisen ahdistukseen. Se on myös valmiutta sietää kasvun edellyttämää epämukavuutta. Hyvin yksilöitynyt yksilö voi olla huomaavainen kumppanilleen ja hyväksyä tämän vaikutuksen, koska ehyt minätunne on joustava. Henkilö, jonka minätunteen ja tunne-elämän säätely riippuu kumppanin reagoinneista, saavuttaa harvoin vastavuoroisuutta vuorovaikutuksessa. Yksilöityminen on kykyä nauttia parisuhteessa sekä suhteessa itseen, että suhteessa toiseen. Tuossa tilanteessa päästään irti tunteesta, että minä tarvitsen toista tai toisen pitää tarvita minua.

NEGATIIVINEN KEHÄ

Kun tunneyhteyteen tulee katkos, usein parit synnyttävä negatiivisen kehän, jossa näyttäytyy primaaritunteiden sijaan reaktiiviset tunteet. Tässä tilanteessa kumpikin yrittää säädellä uhkaavaa tunnekokemusta omalla kiintymyskäyttäytymisellään, mutta haluamattaan vain vahvistaa kehää. Turvaton tunnekokemus johtaa negatiiviselle kehälle, ja vastaavasti negatiivinen kehä johtaa turvattomaan tunnekokemukseen. Mitä enemmän toinen vetäytyy, sitä enemmän toinen vaatii tunneyhteyttä, mikä saa toisen vetäytymään vielä enemmän, mikä saa toisen vaatimaan vielä enemmän jne.…

Miten sitten käyttäydyt hankalissa tilanteissa ja mitä siitä seuraa? Uskallatko reflektoida toimintaasi aidosti ja sitä mitä sen seurauksena tapahtuu?

  • En mielelläni puhu vaikeista asioista
  • Hiljenen
  • Yritän selvitä tunteideni kanssa yksin
  • Pyrin ratkaisuehdotuksiin
  • Yritän perustella ja selittää asiat loogisuudella.
  • Yritän olla neutraali ja rationaalinen
  • Annan periksi, myötäilen
  • Taistelen lopuksi vastaan, jotta jätettäisiin rauhaan
  • Lähden fyysisesti pois kumppanini luota
  • Yritän puhua asioista, jotka vaivaavat minua
  • Mieluummin riitelen, kuin vetäydyn
  • Huudan
  • Protestoin
  • Syytän, kuljen perässä, jankutan, vaadin
  • Voimistan tunteita
  • Olen mykkäkoulussa

Mitä siis teet ja mitä näytät ulospäin? Oletko koskaan pysähtynyt miettimään mitä noiden toimintamallien alla on? Pinnan alla olevia meille kaikille yhteisiä haavoittuvuuksia ja pelkoja

  • Riittämätön
  • Neuvoton
  • Keinoton
  • Epäonnistunut
  • Yksinäinen, ulkopuolinen
  • Pelko en ole merkityksellinen
  • Pelko en tule kuulluksi
  • Pelko en arvostettu
  • Pelko en kelpaa
  • Surullinen
  • Huono, vääränlainen
  • Pelko tulla hylätyksi
  • Pelko tulla torjutuksi
  • Pelko en ole rakastamisen arvoinen
  • Pelko en ole tärkeä
  • Häpeä

Meillä kaikilla on kaipuu ja tarve

  • kokea olevansa hyväksytty
  • kokea itsensä merkitykselliseksi
  • Kokea itsensä riittäväksi
  • tulla kuulluksi ja ymmärretyksi
  • kokea itsensä tärkeäksi
  • kokea olevansa rakastettu
  • kokea itsensä arvostetuksi

Jos minä olisin kärpäsenä katossa, mitä näkisin teidän välillänne tapahtuvan riitatilanteissa? Mikä mahtaa olla kummallakin laukaiseva tekijä? Onko se ehkä toisen ääni, toisen katse, toisen poissaolevuus? Minkä tulkinnan/merkityksen annat laukaisevalle tekijälle? Mitähän kumpikin niissä hetkissä sitten tekee, askel askeleelta? Kun sinä teet noin, niin mitä sinä teet jne.? Mitähän kumppani näkee sinusta niissä hetkissä? Mikä tunne näkyy sinusta ulospäin? Minkälaisia oloja teillä molemmilla mahtaa olla siellä pinnan alla? Minkälainen olo sinulla on pinnan alla? Mitkä olot, tunteet eivät näy omalla kumppanille? Tietääköhän kumppanisi, että siellä pinnan alla sinulla on huolta ja pelkoa omasta äitiydestäsi? Tai tunnet olosi kovin yksinäiseksi? Tietääköhän kumppanisi, että siellä pinnan alla tunnet olosi melko ulkopuoliseksi teidän suhteessanne juuri nyt? Mitä sinä mahtaisit tarvita kumppaniltasi juuri siinä hetkessä?

Tyytyväisyys parisuhteen seksuaalisuuteen on voimakkaasti yhteyksissä yleiseen tyytyväisyyteen parisuhteessa. Parisuhteen vaikeuksia ei voi korjata seksi edellä. vaan hyvä ja kukoistava seksi tarvitsee pohjalle turvallisen ja luottamukseen rakentuvan tunneyhteyden. Onko siis seksin haasteissa kyse suhteen turvattomuudesta, joka näkyy vain vaikeutena seksuaalisuuden osa-alueella? Miltä tuntuisi, jos ensin työskentelemme vahvistaen teidän parisuhteenne turvallisuutta ja luottamusta?

Henna Suikki

Toimintaterapeutti YAMK

Erityistason seksuaaliterapeutti NACS

050 344 7864

Seksuaaliterapiaan saat varattua ajan soittamalla suoraan Hennalle. Halutessasi voit myös jättää yhteydenottopyynnön (sivun alareuna), niin soitamme sinulle takaisin.

Terapiaperhonen-

Tilaa meidän uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä. 

Terapiaperhonen-

Tilaa meidän uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.