Toimintaterapeuttimme ajatuksia kivun hoidosta – osa 3.

Akuutissa kivussa kipuaistimus on seuraus siitä, että keskushermostomme eli selkäydin ja aivot, on ottanut vastaan tietoa kehon kudoksissa olevista vaaran merkeistä eli kudosvaurioista. Samalla aivot skannaavat tietoa omista odotuksistamme suhteessa kipuun sekä kokemistamme sen hetkisistä tunteista. Aivot vertailevat saatua tietoa elämässämme olleisiin aiempiin kipukokemuksiin sekä ympäristöstämme tuleviin tekijöihin ja uskomuksiin. Aivot siis tuottavat varsinaisen kipuaistimuksen varsin monimutkaisilla kokonaisuuksilla.

Erilaisten tunteiden, kuten pelon tai huolien on havaittu vaikuttavan selvästi keskushermoston epätasapainotilan syntymiseen. Pelko ja muut stressireaktiot käynnistävät aivoissa ja kehossa ylivirittyneisyyden tilan, joka häiritsee koko keskushermoston toimintaa. Aivot skannaavat ja tulkitsevat kehosta ja ympäristöstä nousevia vaaran merkkejä ja mikäli niitä on paljon, alkaa koko järjestelmä herkistyä yhä enemmän kivulle. Monimutkaisessa tapahtumaketjussa ovat siis mukana kokonaisvaltaisesti aivot, keho ja tunteet.

Yleensä tietoisuutemme aluksi lisääntyy, kun tunnemme kipua tai epämiellyttäviä tuntemuksia jossakin kehomme osassa. Kun olemme olleet jonkin aikaa tietoisia kivusta, emme haluakaan olla enää tietoisia kehostamme. Alitajuisesti haluamme välttää tuntemasta kipua, jolloin kehomme on viimeinen asia, jonka haluamme tiedostaa. Siksi alamme kipua kokiessamme vähitellen kehittää toimintatapoja, jotka auttavat meitä välttämään tai jopa kieltämään kehoamme. Ääritapauksessa kadotamme kokonaan yhteyden kehoomme. Elämme elämäämme ikään kuin kehomme ulkopuolella.

Hyvin usein kuntoutuksessa ammattilaisten fokus on ongelmaratkaisuorientaatiossa. Meillä on (hyvää tarkoittava) pyrkimys tähdätä ongelman ratkaisemiseen substanssiosaamisesta lähtöisin. Tässä meillä on riskinä ohittaa asiakkaan kokemus. Sen sijaan, että ratkaisisimme ongelmaa, kuntoutuksen lähtökohdaksi voisi ottaa kannattelevan orientaation, jossa suuntaudutaan kuuntelemiseen ja läsnäoloon. Kuullaan asiakkaan huolta ja autetaan erityisesti tunnepitoisten asioiden käsittelyssä.

Yhtenä tärkeänä arvona voikin siis kuntoutuksessa olla stressikokemuksen ja pelon tunteiden kuunteleminen. Ahdistuksen ja avuttomuuden tunteiden validointi voi auttaa asiakasta löytämään itsemyötätuntoista suhtautumista ja turvaa itsessään takaisin. Yli- ja alivireyden vaihteluiden tunnistaminen ja tunnustaminen voi tuoda asiakkaalle lisää omia ongelmanratkaisukykyjä arkeen, jolloin kivun hallintakeinot lisääntyvät kuin itsestään. Kun ihminen ymmärtää taustasyitä omille käyttäytymismalleilleen, omille reaktioilleen ja omille ajatuksilleen ja tulee kuulluksi niiden kanssa aidosti terapiassa, ihmisen omat keinot lisääntyvät arjen toimintakyvyn parantumiseksi.

MITEN PÄÄSEN TOIMINTATERAPIAAN?

Mikäli koet haasteita arjessa ja arjen toimivuudessa, voi toimintaterapiasta olla hyötyä juuri Sinulle. Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonne voit kysyä maksusitoumusta oman lääkärisi kautta. Toimintaterapiaan voi saada palvelusetelin tai maksusitoumuksen sairaanhoitopiiriltä. Jos kuntoutustasi korvaa vakuutusyhtiö, toteutamme terapiaa myös vakuutusyhtiön maksusitoumuksella. Toimintaterapiaan voi tulla myös itsemaksavana. Hennan vastaanotto on Mikkelissä Raatihuoneenkadulla ja Marin vastaanotto Savonlinnassa Nojanmaantiellä.