Ajatuksia kivun hoidosta toimintaterapiassa 

Asentotunto ja kehotietoisuus osana kehoturvaa

Toimintaterapian ydinosaamista on proprioseptiikka eli sisäinen aistijärjestelmä. Sen huomioiminen osana kipua kokevan ihmisen kuntoutusta antaa uutta näkökulmaa ohjattuihin harjoitteisiin ja niiden monipuolisuuteen. Proprioseptiikan avulla saadaan palautetta kehon sisäistä tiloista, tasapainosta, liikkeistä, asennoista, suhteesta tilaan ja ympäristöön ja liikkeiden yhdistelmistä – jopa sisäelinten tilasta. Lihaksista, jänteistä ja iholta jatkuvasti saapuva tuntopalaute säätää kehoamme ja käynnissä olevaa liikettä. Näköaistimme on tasapainon ylin aisti ja usein unohdamme kehon sisäisten aistien merkityksen kehoturvan kehittämisessä ja harjoittelussa.

Asentotunnon kautta voimme kehittää kehotietoisuutta tehokkaasti. Kipu voi aiheuttaa omasta kehosta irtaantumista ja neglect tyyppisiä oireita, joissa kipeään raajaan tai kehoon ei pahimmassa tapauksessa haluta edes koskea tai sitä huomioida. Tuntuu, kuin keho olisi jonkun toisen tai raaja olisi irrallaan kehosta. Toimintamallit kompensoivat raajan käyttöä jollain tavalla. Näin ollen myös kipeän raajan puolelta tuleva informaatio heikkenee ja sen prosessointi hidastuu. Kehon asettaminen tilassa voi olla vaikeaa ja ilmetä esimerkiksi törmäilyllä oven pieliin. Vastaan tulevia ihmisiä myös voidaan väistellä, koska suojataan kehoa aistimuksilta. Kehon keskilinjan ylittäminen vaikeutuu toiminnoissa, joissa tarvittaisiin kehon molempia puolia. Näin ollen toiminta voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta.

Asentotunto liittyy siis läheisesti kehotietoisuuteen. Usein kehotietoisuus korostuu ensin kivun myötä, mutta kun kipu pitkittyy, emme haluakaan olla enää tietoisia kehostamme. Alitajuisesti vältämme kipukokemusta ja ääritapauksessa kadotamme yhteyden kokonaan kehoomme. Kehotyöskentelyn avulla voimme lisätä asiakkaan itsesäätelytaitoa, joka lisää taitoa hallita ja säädellä stressiä ja kipua.

Jos kehoturva ja kehotietoisuus on kivun myötä kadonnut, voimaharjoittelu ei välttämättä tuota tuloksia kehon käyttämiseen tai voiman lisääntymiseen. Voimme toistaa kuntosaliharjoitteita kognitiivisen työskentelyn avulla, mutta jos emme ole pysähtyneet kehon äärelle kehoturvan kautta, kipukokemusvoi lisääntyä voimaharjoitteiden myötä. Voimaharjoittelulla on tietysti paikkansa kipua kokevan ihmisen kuntoutuksessa, mutta olisi tärkeää huomioida ihmisen asentotunnon heikkoudet kivun myötä, kun luomme kehosuhdetta uudelleen asiakkaan kanssa.

Kivun myötä vireystilan säätely voi olla haastavampaa, mikä myös kuormittaa arjessa selviytymistä. Vireystila liittyy läheisesti asentotuntoon ja kehotietoisuuteen – sekä yli- että alivirittyneisyys haastaa kykyä hahmottaa mitä kehossa tapahtuu ja näin ollen ihminen voi toimia niin sanotussa selviytymismoodissa. Ruumiillinen itsetietoisuus ja kehoturvan kehittäminen voi olla keino näin ollen kokea turvallisuutta ja rauhaa, joka voi helpottaa hermoston rauhoittumista.

UNEN JA LEVON MERKITYS OSANA ARKEA

Toimintaterapiassa käsitellään kaikkia arjen osa-alueita – työtä, harrastuksia, ihmissuhteita sekä lepoa. Uni on olennainen osa kipua kokevan asiakkaan hoitoa ja kuntoutusta. Uniongelmat usein herkistävät kipujärjestelmiä ja voivat pahentaa olemassa olevaa kipua. Univaje altistaa kivulle enemmän, kuin kipu univajeelle, joten pelkästään kivunhoito ei välttämättä poista unen ongelmia. Täytyy pystyä tarkastelemaan unta ja siihen liittyviä mekanismeja myös kivusta irrallaan.

TRAUMAN YMMÄRTÄMINEN

Trauma on ihmisen sietokyvyn ylittävä kokemus, jota voidaan myös kuvailla tapahtuman seurauksena jääneeksi hermostolliseksi prosessiksi. Traumaperäiseen stressireaktioon voi liittyä kipuja, vaikka traumaattinen tapahtuma itsessään ei olisikaan tuottanut kipua tai kudosvauriota. Stressireaktiossa ihminen saattaa kokea alituista uhkaa, mikä voi edes auttaa kipukokemuksen syntymistä. On tärkeää tunnistaa, että jos kipukokemuksen syntymiseen on vaikuttanut esimerkiksi onnettomuus, niin miten traumaattisen tapahtuman vaikutukset voivat näkyä kehossa kivun pitkittymisenä.

Kipu itsessään voi olla traumaattinen kokemus. Vaikka kipu olisi peräisin kudosvauriosta tai fyysisestä vammasta, on tärkeää huomioida tapahtuneeseen liittyvät tunnemaailman kokemukset ja muut ihmisen elämään ja ympäristöön liittyvät tekijät, jotka voivat vahvistaa kivun kokemusta.

KOHTAAMINEN JA TOIVO

Tärkeää on säilyttää toivo – kenelläkään ei ole oikeutta ottaa pois toivoa tulevaisuudesta. Vuorovaikutustilanteet voivat vähentää kivun tunnetta ja fyysistä kiihtymystä. Kohtaamisen voimalla voidaan vähentää negatiivisia tunnekokemuksia ja rauhoittaa hermostoa kivun äärellä. Liian usein kuntoutuksen toimenpiteet keskittyvät tiedollisiin ja toiminnallisiin tekijöihin, mikä tulee kuntoutuksen ongelmanratkaisuorientaatiosta. Ammattilaisilla on tarve ratkaista asiakkaan ongelma ja löytää siihen erilaisia toiminnallisia keinoja. Riskinä on, että ohitamme asiakkaan kokemuksen emmekä kuule tunnetta.

Vaikeasta tunteesta ei tarvitse heti kiirehtiä ratkaisuun, vaan voidaan pysähtyä kuuntelemaan asiakkaan kokemusta. Kipua kokevat asiakkaat kertovat liian usein ohittamisen kokemuksista ja kuulemisen puutteesta. He kertovat tarpeesta selitellä ja vakuutella omaa kokemustaan. Omaa kipua voi olla vaikeakin selittää ja voi tuntua musertavalta, että kokemus ei tule kuulluksi. Jo pelkästään kuuleminen voi mahdollistaa kuntoutumista ja ongelmanratkaisukyvyn kehittymistä asiakkaalle itselleen.

MITEN PÄÄSEN TOIMINTATERAPIAAN?

Mikäli koet haasteita arjessa ja arjen toimivuudessa, voi toimintaterapiasta olla hyötyä juuri Sinulle. Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonne voit kysyä maksusitoumusta oman lääkärisi kautta. Toimintaterapiaan voi saada palvelusetelin tai maksusitoumuksen sairaanhoitopiiriltä. Jos kuntoutustasi korvaa vakuutusyhtiö, toteutamme terapiaa myös vakuutusyhtiön maksusitoumuksella. Toimintaterapiaan voi tulla myös itsemaksavana. Hennan vastaanotto on Mikkelissä Raatihuoneenkadulla ja Marin vastaanotto Savonlinnassa Nojanmaantiellä.