Search
Close this search box.
Kokonaisvaltaista kuntoutusta ja hyvinvointia tukevat palvelut vauvasta vaariin.

Toiveena ehjät yöt osa 1: Toimet päivällä! 

Hyvät yöunet koostuvat monesta eri osa-alueesta ja palasesta. Pohjat ehjälle yölle luodaan jo edellisen päivän aikana niin rytmien kuin hyvän ravitsemuksenkin osalta. Tarkista siis ainakin nämä, ja olet hyvää vauhtia saamassa parannusta lapsen uniin, vaikkei yöhön vielä tehdäkään mitään muutoksia.  

Masu täynnä yöpuulle 

Mitä pienemmästä vauvasta on kyse, sitä enemmän vauvan ravitsemus linkittyy myös nukkumiseen ja on todella tärkeä huomioon otettava asia. Kokemukseni mukaan moni ajattelee, että koska vauva ei ole vielä valmis jättämään yösyöttöjä kokonaan pois, heräilyille ja yön rikkonaisuudelle ei vaan mahda mitään. Unien treenailu tai taustatekijöiden korjaaminen onnistuu kuitenkin oikein hyvin, vaikka vauvalla olisi edelleen yösyönnin tarvetta. Vauvan ikä, kasvu ja kehitys, sekä niihin peilautuva yösyöttöjen tarve otetaan joka kerta huomioon suunnitelmaa tehdessä.  

Päivän aikaisista syötöistä huolehtiminen on ehkä suurin yksittäinen tekijä, joka pienen (ja isommankin) vauvan kohdalla vaikuttaa öiden sujumiseen. Ravitsemuksen tarvetta voikin ajatella aika pitkälti vakiona, jonka vauva vuorokauden aikana täyttää tavalla tai toisella. Päivän aikaisiin syöttöihin panostaminen mahdollistaa yöllä pidemmät paastopätkät ja sen, että ravitsemuksen tarvetta jää yölle vähemmän. Suositellut imetyskerrat ja maitomäärät kannattaakin pitää mielessä ja peilata päivän aikaista toimintaa niihin! Parhaat mahdollisuudet hyville unipätkille yöllä syntyy, kun ravinnontarve ja imetyskerrat ovat pitkälti täyttyneet jo päivän aikana.  

Riittävän maitomäärän ja syöttöjen turvaaminen päivällä voi vastasyntyneen vauvan kohdalla tarkoittaa esimerkiksi päiväunilta herättelyä 2,5-3 h jälkeen. Mikäli päiväunet venyvät paljon tätä pidemmiksi, venyy myös vauvan paastoaika ja varsinkin useammat pitkät päiväunet päivällä voivat tarkoittaa sitä, että syömisen tarvetta jää yölle enemmän kuin olisi toivottavaa. Nukkuvan vauvan herättäminen voi tuntua jännittävältä ja alkuun kurjaltakin, mutta se usein kannattaa, jotta yöt saadaan paremmin rauhoitettua nukkumiselle. Useimmissa perheissä on kuitenkin tavoitteena, että pisimmät yöpätkät alkaisivat osua yöhön jo heti ensimmäisistä viikoista alkaen. 

Joskus erityisesti 4 kk hulinoiden ympärillä tai motorisen kehityksen kiivaimpina kausina vauvoilla on vaikeuksia rauhoittua ruokailemaan, jos ympärillä tapahtuu. Ruokailuhetket kannattaakin tarvittaessa rauhoittaa esim. vetäytymällä hämärään huoneeseen pois toiminnan keskeltä. Suosittelen hyödyntämään ne teidän vauvalle sopivimmat kohdat syödä; joillakin sopiva ajankohta voi olla ennen päiväunia kun taas toinen vauva tulee mieluiten heräilemään unilta tai vaikka vielä vähän jatkamaan torkkuja loppuun rinnalla. 

Tärkeä, tärkeämpi, päivärytmi! 

Unet ovat iso kokonaisuus, johon vaikuttaa todella moni eri asia. Jos minun pitäisi kuitenkin nostaa yksi asia muiden yläpuolelle, niin ykkösvalintani olisi sopiva päivärytmi! Pätkäpäikkärit, hankalat nukutukset, kärttyisyys, tiheät yöheräilyt ja valvoskelut, aikaiset aamut. KAIKKI VOI JOHTUA PÄIVÄRYTMISTÄ!  

Niinpä se onkin vastaanotollani ensimmäinen asia, mitä lähdetään kartoittamaan.  

Päivärytmi koostuu vauvan tai lapsen ikä ja kehitystason mukaan mietitystä yöunesta, päiväunista sekä hereilläoloajasta.  

Hereilläoloaika tarkoittaa aikaa, jonka vauva on hereillä unien välissä, esim. aamun heräämisen ja ensimmäisten päiväunien välissä. Hereilläoloaika on vastasyntyneellä vauvalla vain n. 40-60 min, kun taas puolivuotiaalla hereilläoloaika voi olla jo yli 2,5 h kerrallaan. Hereilläoloaika kasvaa vauvan kasvaessa usein luonnostaan, mutta on myös tyypillistä, että se jää helposti vähän “laahaamaan” ja siitä aiheutuu haasteita päivärytmin muodostamiseen.  

Rytmin luomisessa haasteita tuo monesti myös se, että hereilläoloaika ei suinkaan aina pysy samanlaisena koko päivän ajan, vaan on tavallista, että se joko kasvaa tai lyhenee päivän mittaan vauvan iästä riippuen. Hereilläoloaikojen seuraamisen ei tarvitse olla kellontarkkaa meininkiä, mutta sen huomioiminen auttaa monenlaisiin haasteisiin. Liian lyhyt hereilläoloaika voi aiheuttaa pätkäpäikkäreitä ja sitä kautta yliväsymystä, tiheitä yöheräilyjä ja aikaisia aamuja. Liian pitkät hereilläoloajat ikätasoon nähden altistavat toki nekin yliväsymyksen kertymiselle ja vaikeille nukutuksille. 

Päiväunimäärä 

Hereilläolon vastapainoksi tarvitaan tietenkin päiväunia. Päiväunien lukumäärä ja niistä kertyvä päiväunen kokonaismäärä riippuu paljon vauvan iästä ja siinä on toki jonkin verran myös yksilöllistä vaihtelua. Sopivan päiväunimäärän ja –rytmityksen löytäminen tukee vauvan helppoa nukahtamista ja hyväntuulista jaksamista päivällä.  

Ei ole myöskään ihan sama, kertyykö sama, esim. 3h päiväunimäärä 1+2, 1+1+1 vai 4×45 min jaottelulla. Usein on tarpeen turvata vauvalle päivässä edes yhdet pidemmät päiväunet, joiden aikana hän läpikäy vähintään 2 unisykliä. Vaikka päiväunimäärä olisi isokin, voi vauvalle silti kertyä yliväsymystä, jos jaottelussa on vikaa. 

Päiväunisiirtymillä tarkoitetaan niitä ajanjaksoja, kun vauva on vähentämässä rytmissään päiväunien määrää. Usein esim. 4 kk ikäinen hulinoiva vauva on siirtymässä hiljalleen 3 päiväunien rytmiin, kaksiin päiväuniin siirrytään n. 7-8  kk iässä ja yksiin päiväuniin vastaavasti taaperon ollessa 15-18 kk ikäinen. Kokonaan päiväunet jäävät pois suurimmalla osalla lapsista 3-6 -vuotiaina. Nämä ajat tuovat monesti haasteita rytmeihin ja ovat hyvä syy hakeutua uniohjaukseen tilanteen kartoittamiseksi.  

Uniohjaukseen voit varata ajan vastaanotolle Mikkeliin paikan päälle tai voimme toteuttaa ohjauksen etäyhteydellä Teamsin kautta tai perinteisen unipuhelun muodossa. Voit tutustua lisää aiheeseen täältä. 

 

Kirjoittaja: 

Terapiaperhosen pediatrinen uniohjaaja 

Terapiaperhonen-

Tilaa meidän uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä. 

Terapiaperhonen-

Tilaa meidän uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.