Toiveena ehjät yöt osa 2: Toimet illalla ja yöllä! 

Hyvät yöunet koostuvat monesta eri osa-alueesta ja palasesta. Ykkösosassa käytiin läpi vauvan päivärytmin ja ruokailujen vaikutuksia tulevan yön sujumiseen. Tässä kirjoituksessa mennään sitten varsinaiseen yöhön ja niihin asioihin, joilla on vaikutusta heräämisten määrään ja nukahtamisen helppouteen. Käydään hieman läpi uniassosiaatioita sekä itsenäisen nukahtamisen taitoa. Yksi iso tekijä on myös uniympäristö ja miten saamme luotua sen mahdollisimman unta edistäväksi sekä illalla nukahtaessa, yöllä että aamulla.  

Kohinat käyntiin ja jätesäkit ikkunoihin – uniympäristön merkitys 

Uniympäristöllä tarkoitetaan olosuhteita, jotka vauvalla ja lapsella on ympärillään hänen nukkuessaan. Siihen kuuluu mm. valoisuus, lämpötila, äänimaailma, sänky, tutti, unilelu… 

Makuuhuoneen pimeys ja yövalojen käyttö mietityttävät vanhempia usein. Pienet vauvat tai taaperot eivät pelkää pimeää, eivätkä tarvitse yövaloa. Usein on parasta pimentää makuuhuone niin pimeäksi kuin suinkin mahdollista. Kun uniympäristö on mahdollisimman tylsä ja siellä on vain vähän katseltavaa, malttavat silmät usein pysyä paremmin kiinni. Lisäksi pimeyttä tarvitaan melatoniinintuotantoa varten. Tämä unihormoni on ihmisen luontainen hormoni, joka aiheuttaa väsymyksen tunteen iltaisin.  Ympäristön valo ohjaa melatoniinin erityksen vuorokausirytmiä, sillä silmien altistus valolle vähentää ja pimeys lisää melatoniinin eritystä käpyrauhasesta.  

Varsinkin kesäisin lisääntynyt valon määrä vaikuttaa todella herkästi vauvan ja lapsen aamuheräilyjen aikaistumiseen. 

Nykyään on tarjolla monenlaisia laitteita ja sovelluksia vauvan ääniympäristön muokkaamiseen. Kohina on yleensä toimiva ja suositeltava apu varsinkin pienen vauvan nukahtamiseen. Pienet vauvat kokevat kohinan turvallisena ja tuttuna äänenä, koska se muistuttaa vauvaa kohdussa kuulemistaan äänistä. Isomman lapsen kanssa kohina voi toimia hyvänä äänenvaimentimena, ettei muut talosta kuuluvat äänet häiritse lapsen unta niin herkästi.  

Äänimaailman osalta nyrkkisääntönä on kuitenkin, että mikäli käytössä on kohinaa, musiikkia tai muuta ääniapua, kannattaisi se pitää päällä koko yön ajan. Jotkut kohinalaitteet esim. Sammuvat n. 45 min kuluttua, jolloin vauva saattaa olla juuri unisyklin lopussa ja kevyessä unessa. Tällöin yhtäkkiä tuleva muutos uniympäristöön äänen sammuessa voi saada aikaan vauvan havahtumisen hereille.  

Lämpötilaa on tarpeen tarkkailla vuoden ympäri, mutta erityisesti viileänä aikana yöllisten heräämisten taustalla voikin olla pieni vilu tai palelu. Kehonlämpömme on aamuyöllä alhaisimmillaan ja usein myös asunnot viileimmillään, joten illalla riittävältä tuntuva vaatetus ei ehkä enää olekaan sitä aamuyön tunteina. Vauvan tai taaperon tarkeneminen ei voi olla myöskään peiton varassa, koska he potkivat sen helposti pois päältään, eivätkä osaa itse hakeutua peiton alle palellessa. Unipussit ovatkin erinomainen lisä jopa leikki-ikäiselle ja auttavat tarkenemisessa koko yön ajan.  HUOM! Ylitse vuotava pissivaippa ja aina klo 5 tapahtuva aamukakka voivat nekin olla merkki pienestä palelusta ja korjaantua vaatetta lisäämällä.  

Näiden lisäksi kannattaa aina varmistaa, että vauvan nukkumapaikka on puhdas, viihtyisä ja ehdottomasti turvallinen. Turvallisen perhepedin toteuttamisesta voit lukea lisää Turvallinen uni -blogi-kirjoituksesta. 

Vauvat rakastavat rutiineja! 

Unirutiineilla tarkoitetaan toimia, joita tehdään illalla ennen nukkumaanmenoa. Niiden tavoitteena on rauhoittaa lasta nukkumaanmenoa varten, auttaa jättämään päivän touhuja taaksen ja valmistella kohti unia. Hyvä unirutiini toistuu joka ilta suhteellisen samanlaisena ja ennakoitavana. Se voi sisältää vauvan tai lapsen iän mukaan esim. Iltapalan tai –maidon, iltapesut kylpyineen, rasvailua, vauvahieronaa, iltasadun, laulua, makuuhuoneen valmistelun ja hyvänyöntoivotukset. Unirutiiniin kannattaa aina sisällyttää myös läheisyyttä jossain muodossa vaikka painien, sylitellen tai halien. Näin lapsi saa tankattua läheisyyttä ja turvaa alkavaa yötä varten.  

On tavallista, että pienellä vauvalla unirutiini ei ole kovin pitkä, kun leikki-ikäisellä siihen voi iltapaloineen ja –toimineen mennä jopa tunninkin verran. Suosittelen lämpimästi jonkinlaista unirutiinia myös ennen päiväunia. Tämä voi helpottaa nukahtamista, kun lasta ei ole tempaistu kesken leikkien liian nopeasti nukkumaan, vaan asiaa on ennakoitu ja valmisteltu.  

Hyvä unirutiini toimii parhaimmillaan kuin juna, kuljettaen lasta kyydissä kohti nukahtamisen hetkeä.  

Tarvitseeko uni apuja?  

Joskus kaikista tehdyistä toimista ja järjestelyistä huolimatta unet ovat edelleen katkonaisia ja nukahtamisessa on haasteita. Silloin katse kääntyy nukahtamisen tapaan ja assosiaatioihin eli niihin apuihin, joita vauva on tottunut saamaan nukahtamisensa tueksi. Imetysassosiaatio lienee näistä se yleisin, mutta vastaan on tullut vahvaa tottumista jumppapallolla pomputteluun, vanhemman korvien hiplaukseen tai äidin peukun imemiseen.  

Yhdessä perheen kanssa pohditaan, mikä käytössä olevista assosiaatioista toimii ja mikä ei toimi, mitä haluaa säästää ja mitä haluaa muuttaa. Tilalle mietitään sitten yhdessä toisenlaisia toimintatapoja korvaamaan ja tukemaan nykyisiä ja tehdään suunnitelma joko rauhallisempaan etenemiseen tai nopeampaan, enemmän “kerrasta poikki” -tyyliseen vieroittamiseen ei-toivotusta nukahtamisavusta.  

Itsenäisen nukahtamisen taidon harjoittaminen tuottaa monilla toivottua tulosta jo ensimmäisten viikkojen (jopa päivien) aikana ja yhtenäistää öitä tehokkaasti. Itsenäisen nukahtamisen oppimisen “herkkyyskausia” esiintyy vauvoilla yleensä n. 5 kk iässä mutta harjoittelu on toki mahdollista missä vaiheessa tahansa muutaman kuukauden ikäisestä alkaen.  

Mites ne yösyötöt?  

Moni kokee, että esim. yli puolivuotiaan vauvan unihaasteisiin ja öiden rikkonaisuuteen on saanut neuvolasta ohjeeksi jättää vaan ne yösyötöt pois, niin alkaa helpottaa. Harvemmin kuitenkaan on mahdollista saada tarkempaa ja lempeämpää ohjausta siihen, miten tuo yösyöttöjen vähentäminen sitten oikein tehdään ja mitä rauhoittelutapoja syöttämisen tilalle kannattaa tuoda.  

Unia voi treenailla oikein hyvin, vaikka emme lähtisikään samaan syssyyn purkamaan kaikkia yösyöntejä. Syöttöjen järkeistämiseen ja ajallaan lempeään purkamiseen annan konkreettiset ohjeet uniohjauksen yhteydessä, jos se on perheellä tavoitteena.  

Uniohjaus tuokin apua perheen uniin todella kokonaisvaltaisesti. Ohjaus suunnitellaan aina yksilöllisesti perheen voimavarat ja tarpeet huomioiden, yhteistyössä perheen kanssa. Uniohjaukseni sisältö pohjautuu tutkittuun tietoon ja huomioi aina lapsen tarpeet, valmiudet ja kehitysvaiheen.   

Uniohjaukseen voit varata ajan vastaanotolle Mikkeliin paikan päälle tai voimme toteuttaa ohjauksen etäyhteydellä Teamsin kautta tai perinteisen unipuhelun muodossa. Voit tutustua lisää aiheeseen täältä. 

Kertauksena vielä TOP5 vinkit yön sujumiseen! 

1. Huolehdi tarkasti, että päiviin tulee riittävästi hyviä syöttöjä! Panosta vauvan syömiseen ja iltatankkailuun, jotta yölle jää ravitsemuksen tarvetta vähemmän ja pidemmät unipätkät mahdollistuvat.  

1. Varmista, että päivärytmi tukee yön sujumista. Päiväunen määrä ja sijoittelu on tässä tärkeässä roolissa, jotta vauva pääsee yöunille sopivassa väsymystasossa.  

1. Tarjoa hyvä uniympäristö. Huomioi mm. pimeys, äänimaailma, lämpötila. 

1. Pohdi vauvan uniassosiaatioita, mikä toimi ja mikä ei, onko tarvetta tukea itsenäisemmän nukahtamisen taitoa? 

1. Tee järkevä ja realistinen suunnitelma tarvittaessa yhdessä uniohjaajan kanssa ja toteuta suunnitelmaa johdonmukaisesti ja kärsivällisesti.