Kokonaisvaltaista kuntoutusta ja hyvinvointia tukevat palvelut vauvasta vaariin.
Synnytyksestä on kulunut muutama viikko ja vieläkin tuntuu, että keskivartalosta on voimat pois, vatsa pömpöttää ja lantionpohjaan ei ole kovinkaan kova luottaminen? Jos keskivartalo tuntui vieraalta viimeisillään raskaana ollessa, niin synnytyksen jälkeen fiilis voi olla vieläkin oudompi. Painokaan ei kaikki jäänyt laitokselle, ei todellakaan. Ja edes imetys ei ole juurikaan auttanut asiaa…
Milloin se kuuluisa palautuminen oikein tapahtuu?
Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme synnytyksestä palautumisesta?
Palautuminen raskaudesta ja synnytyksestä voidaan jakaa karkeasti esimerkiksi kohdun, hormonitoiminnan, lantionpohjan sekä keskivartalon palautumiseen. Nopeinta palautuminen on ensimmäisten viikkojen aikana synnytyksen jälkeen, mutta spontaania palautumista tapahtuu jopa yli vuoden ajan synnytyksen jälkeen. On tärkeää muistaa, että muutokset kehoon tulivat raskausaikana 9 kk kuluessa, joten on tosi luonnollista, että palautumiseen menee myös aikaa! Keho on tehnyt huikean työn kasvattaessaan vauvan ja synnytys on iso ja rajukin tapahtuma, toteutui se sitten alateitse tai sektiolla. Anna siis itsellesi aikaa ja armoa! <3
Palautuminen sujuu aina yksilöllisesti ja kannattaakin yrittää välttää vertailua muihin. Omaan polkuun vaikuttaa niin moni asia, esimerkiksi geenit, raskauksien määrä, raskautta edeltävä kunto ja äidin ikä, raskauden sujuminen, synnytyksen sujuminen ja myös ihan se kuuluisa tuuri. Toisilla myös tukiverkkoja ja resursseja arjessa on enemmän käytettävissä, jolloin omaan hyvinvointiin, lepoon ja uneen panostaminen on helpompaa vauvan synnyttyä.
Äitiysfysioterapeuttina ja äitinä olen monesti pysähtynyt miettimään myös että mitä palautuminen tarkoittaa terminä. Onko täysin entiselleen, ennen raskautta olleeseen tilaan, palaaminen monenkaan meistä kohdalla tarpeellista, järkevää tai mahdollistakaan?
Emmehän ole muutenkaan enää täysin samanlaisia kuin ennen vauvan syntymää, vaan myös henkisesti on tapahtunut paljon kasvamista ja muuttumista. Voimme ihan hyvin sallia muutoksia myös kehollemme ilman kovia paineita päästä takaisin ennallemme.
Leveämpi lantio ja rintakehä, koolla kasvanut jalka ja pehmeämpi keskivartalon seutu – kaikki tosi tuttuja juttuja monille äideille, eivätkä nämä kuitenkaan vaikuta meidän arjessa jaksamiseen tai suorituskykyymme juuri lainkaan. Ehkä palautumisen sijaan olisikin hyvä puhua uuteen kehoon tutustumisesta ja sen toimintakyvyn tukemisesta.
Entiselleen palautuminen on toisaalta kova tavoite, mutta saavathan tavoitteet olla vieläkin korkeammalla, jos äiti itse niin haluaa! Raskauden jälkeen on nimittäin mahdollista kuntoutua jopa entistä ehommaksikin. Jotkut saattavatkin lapsiluvun täytyttyä ottaa projektiksi päästä elämänsä kuntoon ja kasvattaa suorituskykyä paremmaksi kuin koskaan.
Liike tekee hyvää
Kehon muuttumisen hyväksyminen ja lempeä suhtautuminen on tärkeää, mutta tottakai usein tarvitaan myös konkreettisia toimia kehon hyvinvoinnin eteen.
Liike auttaa palautumisessa tehostamalla verenkiertoa ja aktivoimalla lihaksia ja aineenvaihduntaa. Rauhallinen vaunulenkkeily kävellen kehittää keskivartalon syvätukea sekä lantionpohjaa ja se onkin monille hyvä tapa aloittaa liikunta hiljalleen synnytyksen jälkeen.
Monilla hengitys on loppuraskaudesta ollut tilanpuutteen vuoksi melko pinnallista ja hyviä harjoitteita heti synnytyksen jälkeen ovatkin erilaiset hengitykseen keskittyvät harjoitteet. Pallean oikeanlainen toiminta on isossa roolissa myös keskivartalon paineensäätelyssä ja toimii yhteistyössä vatsalihasten ja lantionpohjan kanssa.
Toki joskus tarvitaan myös keskivartalon ja lantionpohjan kuntoutusta, mutta esimerkiksi ohjeet tehdä lantionpohjan supistelua aina imettäessä tai tv:tä katsellessa ovat turhia eivätkä nykypäivän tietoon perustuvia. Keskivartalon ja lantionpohjan kuntoutuksessa on todella tärkeää ajatella kokonaisuutta ja yhden lihasryhmän eriytynyt treenaaminen ei yleensä johda parhaisiin lopputuloksiin vaan harjoitteet kannattaa valita aidosti arjen toimintoja tukemaan.
Joko saa, joko saa?
Oletko kuullut ohjetta, että esimerkiksi juoksuun voi palata n. 6 kk synnytyksen jälkeen?
Ehkä jo arvaatkin, että tällaisia aikamääreitä on mahdoton antaa kaikille sopivaksi ja siinä missä joku koko ikänsä juoksua harrastanut voi olla valmis palaamaan rauhalliseen hölkkäykseen vain muutama viikko synnytyksen jälkeen, toisella kehon syvätuki ja lantionpohjan kunto ei ole vielä puolen vuoden kohdallakaan ihan valmis kovempaan iskutukseen.
Moni hakeekin äitiysfysioterapeutilta synnytyksen jälkeen “lupaa liikkua” ja aloittaa taas reippaampi harjoittelu. Yksin ei ehkä ole uskaltanut lähteä vielä kokeilemaan mitään rankempaa, vaikka mieli jo tekisi palata vaikkapa juoksun tai kuntosaliharrastuksen pariin.
Kuormitusta kannattaa lähteä lisäämään asteittain ja rauhassa kuulostellen. Esimerkiksi kävely ja kevyt kotijumppa valmistavat kehoa juoksuharrastusta varten ja hitaasti, lyhtypylvään väli kerrallaan matkaa voi lähteä kasvattamaan kehon tottuessa taas kuormitukseen. Äitiysfysioterapeutin työkalupakista löytyy toki myös ihan juoksukuormitustestit, joilla voidaan arvioita edellytyksiä palata taas juoksun pariin, mutta yleensä paras mittari on tuoreen äidin itse kokema olo ja kehon tuntemukset.
Mistä apua ja tukea omaan tilanteeseen?
Netti on täynnä kaikenlaisia jumppaohjeita, mutta moni kokee olevansa aika sekaisin kaiken informaation keskellä. Duodecimin Terveyskirjastossa synnytyksestä palautumisesta kerrotaan näin: “Synnytyssairaalassa opetetaan selkää, vatsalihaksia ja lantionpohjaa vahvistavaa voimistelua, mitä kannattaa jatkaa kotona.” Saitko sinä näitä ohjeita? Omat kokemukset vuosilta 2018 ja 2021 eivät ainakaan tue tätä väitettä…
Tälle matkalle on joskus vähän pelottavaa lähteä yksin ja äitiysfysioterapeutti voi olla tärkeä rinnallakulkija auttamaan uuden kehosuhteen löytymistä ja tukemaan kehon kuntoutumista. Kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti ja tuoreen äidin voimavarat ja tarpeet tarkasti huomioiden, oleennaisimpiin asioihin keskittyen. Ja se ei tarkoita kaikille nipullista lantionpohjaharjoitteita 😀
Monesti vastaanotolta saatu mielenrauha ja tieto kehon palautumisen etenemisestä sekä itsevarmuus kehon käyttöön on tärkeimpiä juttuja, mitä tuore äiti kaipaa.
Äitiysfysioterapiaan voi hakeutua mikäli toivot apuja esimerkiksi:
57200 Savonlinna
Puh. 050 475 0560
50100 Mikkeli
Puh. 050 475 0560
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.
© Terapiaperhonen. Y-tunnus 2450832-7. Kaikki oikeudet pidätetään.
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.
Uutiskirjeen tilaajana saat kuukausittain vaihtuvia etuja sekä ajankohtaista tietoa meistä.