Ajatuksia voimavarakeskeisyydestä fysioterapiassa, osa 2

Fysioterapiassa on useita erikoisaloja ja yhdistyksiä, esim. urheilufysioterapeutit, työfysioterapeutit, aikuisneurologiaan perehtyneet jne. Myös psykofyysinen fysioterapia on saanut oman yhdistyksensä. Psykofyysisessä fysioterapiassa pyritään näkemään ihminen kivun tai sairauden takaa. Nykyisin ymmärretään entistä paremmin, että keho ja mieli ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Kehon kuntouttamisessa hyödynnetään erilaisia fysioterapiatekniikoita. Mielen kuntoutumisen kannalta on olennaista terapeutin aito hyväksyvä läsnäolo ja miten kuntoutuja kohdataan. Kohtaamisessa on tärkeää, että kuntoutuja kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Terapeutin vuorovaikutustaidoilla on merkitystä.

Fysioterapeutin eettisissä ohjeissa ensimmäisenä kohtana on, että fysioterapeutti kunnioittaa elämää, asiakkaan ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta. Jo heti hoitojakson alussa olisi tärkeää saada luottamus herätettyä. Luottamus ei synny pelkillä keskustelutaidoilla, vaan jakamalla kokemuksia ja olemalla itse avoin. Kun kuntoutuja ja hänen mielipiteensä huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, voidaan vaikuttaa siihen, kuinka sitoutunut hän on terapiaansa ja kuntoutus on näin myös tuloksellisempaa. Fysioterapia on tavoitteellista toimintaa ja usein tavoitteen asettelussa käytetään GAS-menetelmää. Menetelmän ohjeistuksessa mainitaan, että lähtökohtana on asiakaslähtöisyys. Tavoitteen tunnistaminen perustuu haastatteluun ja kuntoutujan tilanteen kokonaisvaltaiseen selvittämiseen. Kuntoutujalle tärkeiden tavoitteiden tunnistamiseksi voidaan käyttää strukturoituja haastatteluja, jotka eivät rajaa kysyttäviä ongelmia, mutta joiden avulla voidaan selvittää kuntoutuksen kannalta merkitykselliset asiat.

Keskusteluissa olisi tärkeää käyttää avointa kuuntelua, joka on jaettu sanalliseen sekä keholliseen ilmaisuun, tilan antamista vastauksille ja mahdollisesti myös hiljaisuutta. Olisi myös hyvä tarkastella onko tilanne vastavuoroinen, jolloin tilanteessa voi syntyä jaettua ymmärrystä sekä luottamuksen herääminen molemmille osapuolille. Onnistuneessa avoimessa dialogissa kuntoutujan on mahdollista oppia tuntemaan itseään paremmin ja löytää omia kehittämistarpeitaan (Jämsä 2016). Jotta kuntoutujista tulisi enemmän toimijoita kohteena olemisen sijaan, olisi hyvä, jos olisi enemmän väljyyttä ja epävarmuuden sietämistä kuin vahvaa säätelyä ennustettavuuden saavuttamiseksi (Arnkil & Seikkula 2014).

Kuuntelemisessa on tärkeää kuunnella kuntoutujan omia sanoja ja mahdollisesti kysyä lisää. “Kuuntele mitä ihmiset sanovat, älä sitä mitä luulet heidän tarkoittavan” (Harry Goolishan). Kuntoutujan omien ilmaisujen toistaminen auttaa pysymään asiakkaan omalla kielialueella, mikä taas korostaa hänen kokemustensa ja ajatustensa arvoa ja ainutkertaisuutta (Seikkula & Arnkil 2005). Kuullessaan omat sanansa vastaanotettuina ja kunnioitettavasti toistettuna puhuja saa avartuvia mahdollisuuksia ymmärtää mitä on itse sanonut (Arnkil & Seikkula 2014). Kohtaamisessa omalla kehonkielellämme voimme viestittää, että kohtaaminen on merkittävä (esim. ryhti). Katsekontakti on tärkeä eikä oleellisia asioita kannata käydä läpi välttämättä silloin, jos kuntoutuja on hoitopöydällä vatsallaan.

Kuntoutuja saattaa myös haluta, että päätöksenteko on fysioterapeutin vastuulla. Tällainen tilanne tuo haasteita, kun tarkoituksena on saada kuntoutuja sitoutettua omaan kuntoutumiseensa. Onneksi tämä on nykyisin aika harvinaista. Työurani alkuvaiheessa tilanne oli toinen, silloin kuntoutujat olivat usein tottuneita siihen, että terapeutti ottaa ohjat.

Kohtaamisessa voidaan hyödyntää erilaisia voimavarakeskeisiä lähestymistapoja, joilla voi saada aikaan muutoksia hyvään suuntaan. On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät lähestymistavat tai viitekehykset mitään tee, vaan ihmiset, jotka ovat läsnä, ovat tekijöitä/toimijoita, jotka joko aikaansaavat jotain tai sitten eivät (Holm 2011).

Kirjoittaja:

Terapiaperhosen fysioterapeutti

Ajan fysioterapiaan voit varata suoraan nettiajanvarauksemme kautta tai soittamalla toimistoomme 050 475 0560.

Fysioterapian lahjakortit saat kätevästi tilattua suoraan verkkokaupastamme.

Lähteet:

Arnkil, Tom Erik & Seikkula, Jaakko. (2014) Nehän kuunteli meitä. Tampere: Juvenes Print

Heiskanen, Vesa (2001). Michael White ja tarinoiden keveä syvyys. Ratkes 4/2001.

Holm, Pekka (2011). Voimavarakeskeinen psykoterapia ja muutos. Ratkes 1/2011.

Jämsä, Hanna (2016). Dialogisuus fysioterapiassa. Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Morgan, Alice (2008). Johdatus narratiiviseen terapiaan. Jyväskylä: Gummerus

Mäenpää, Elina (2012). Reflektion taidosta. Opinnäytetyö. Aikuis- ja Yhteisökoulutus & Palmenia

Seikkula, Jaakko & Arnkil, Tom Erik (2005) Dialoginen verkostotyö. Helsinki: Tammi

Sukula, Seija & Vainiemi, Kirsi GAS-menetelmä, käsikirja, versio 4. Kela

Suomen fysioterapeutit / Eettinen toimikunta (2014) Fysioterapeutin eettiset ohjeet

World Health Organization/Stakes (2013) ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Tampere: Juvanes Print