TERAPIAPERHOSEN BLOGISTA

KROONINEN KIPU OSANA ELÄMÄÄ – TOIMINTATERAPIAN MAHDOLLISUUKSIA OSANA KUNTOUTUSTA

Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä eli CRPS (Complex Regional Pain Syndrome) on harvalle kovin tuttu, mutta sen kuntoutukseen ja hoitoon tulisi ehdottomasti yhdistää moniammatillinen osaaminen. Myös ei-lääkinnällinen hoito on tärkeää ja alan kirjallisuudessa viitataankin yleisesti fysio- ja toimintaterapiaan osana kuntoutusta. Kuitenkin usein toimintaterapiaa koskevissa teksteissä puhutaan yläraajaan liittyvistä kiputiloista ja kivun hoitoon liittyvistä lastoista, karaisuhoidoista, peiliterapiasta tai motorisen toimintakyvyn vahvistamisesta. CRPS on tutkimuksien mukaan yleisempi ylä- kuin alaraajassa ja toimintaterapeutti mielletäänkin usein yläraajan toimintakyvyn osaajana, mutta tässä tekstissä haluamme pohtia toimintaterapian mahdollisuuksia laajemmin.

Kipu ei vaikuta vain raajan toimintakykyyn, vaan se näkyy elämän kaikilla osa-alueilla. Elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä voidaan pohtia ihmistä kokonaisuutena – siihen kuuluvat tietysti päivittäiset toiminnat ja harrastukset, mutta myös ihmisen identiteetti, roolit, minäkuva, pätevyyden tunne, tunne-elämä ja häpeäkysymykset. Kivun myötä voi näkyä myös esimerkiksi unihäiriöitä, masennusta, kognitiivista heikkoutta tai muita mielialaan liittyviä ongelmia. Kipu voi liittyä moniin erilaisiin taustatekijöihin ja syihin, mutta täytyy tiedostaa, että kivun kokemukseen vaikuttavat myös tunne-elämä, aiemmat elämänkokemukset, opitut käyttäytymismallit sekä esimerkiksi yleinen stressitila. Näiden psykologisten tekijöiden kanssa työskentely on osana toimintaterapiaa luontevasti – kuka minä olen toimijana, millaisia toimintamalleja minulle on kehittynyt ja miten niitä pystyn rakentamaan uudelleen.

Elämäntilanteen äkillisesti muuttuessa elämää aiemmin ohjannut tarina saattaa menettää pätevyytensä ja esimerkiksi sairastumisen myötä sisäinen tarina itsestämme voi vaatia tietoista pohdintaa. Tulevaisuuden epävarmuus, roolien epäselvyys ja oman paikan etsiminen osana yhteiskuntaa ja sosiaalista kenttää haastaa ihmistä ja näiden sisäisten tarinoiden kertominen ääneen voi muokata ulospäin näkyviä toimintatapoja. Tämän psykologisen työskentelyn avulla ihminen voi löytää itselleen vahvan uuden sisäisen tarinan, jonka avulla hän pystyy rakentamaan arkea ja elämäänsä paremmin – ja tämän myötä myös kivun hallinta, sietäminen, säätely, mutta ennen kaikkea kivun kanssa eläminen, helpottuu. Puhutaan siis tarinallisesta kuntoutumisesta, jonka avulla kokemus omasta arvokkuudesta ja merkityksellisyydestä saadaan takaisin. Toimintaterapian yksi perusajatuksia on vahvistaa ihmisen toimijuutta – kokemusta itsestä.

Yksi terapiassa keskusteltavia teemoja on usein tavat ja tottumukset. Tavat ja rutiinit ovat osittain automatisoituneita ja antavat arkeen helpottavan rytmin – mutta tavat voivat mahdollisesti myös heikentää elämänlaatua, ja tapoja muuttamalla voidaan myös kompensoida kivun tuomia rajoitteita. Toimintatapojen tarkastelu arkeen ja elämään liittyvissä toiminnoissa tärkeää, koska muutokset toimintakyvyssä voivat sekoittaa tapojen tarkoituksenmukaisuutta. Tapojen tarkastelu, saati muuttaminen, voi olla haasteellinen ja pitkä prosessi, jossa joutuu peilaamaan ja arvioimaan omaa toimintaa hyvinkin laajalti. Tavat liittyvät jälleen meidän elämämme rooleihin eri tilanteissa ja kun tapoja joudutaan muuttamaan, mahdollisesti roolienkin muutokset ovat tarpeellisia. Tottumusten muuttaminen yleensä herättää ihmisessä vastustusta ja se tulisikin aloittaa pienistä askeleista, jotta onnistumisen kokemuksen saaminen on mahdollista. Keskeistä on kuitenkin ymmärtää, että psyykkiset tekijät vaikuttavat aina ihmisen käyttäytymiseen, olipa kivulle elimellinen tausta tai ei.

Kipua ja elämää voi helpottaa tietoisuus jo terapeutin läsnäolosta ja avusta. Toimintaterapian toiminnalliset harjoitukset ja kivun lievittämiseen liittyvät menetelmät, mitä yllä on lueteltu, ovat arvokkaita ja niiden käyttöä tulee kokeilla myös, riippuen tietysti asiakkaan toiveista ja tavoitteista. Nämä tässä käsitellyt muut asiat kuitenkin ovat erottamattomasti osa ihmisen arkea ja ihmisen toimintakykyä ja koen, että juuri toimintaterapeuttina minun tulee uskaltaa ja osata katsoa ihmisen arkea hieman laajemmin. Psykologisen näkökulman yhdistäminen toiminnallisiin menetelmiin ja erilaisten menetelmien etsiminen (viikkojärjestyksen rakentaminen konkreettisesti, toimintojen itseanalyysi terapeutin reflektoinnilla höystettynä, toimintojen arvokartan tekeminen ym.) voivat rakentaa psykologisten ja toiminnallisten menetelmien yhteistyötä ja siltaa, ja asiakas saa näin kokemuksen konkreettisesta tekemisestä arjen hallinnan lisäämiseksi.

KUNTOUTUJAN KOKEMUKSIA TOIMINTATERAPIASTA

”Olen 47 -vuotias mies Etelä-Savosta ja minulle sattui työtapaturma 2001 – vasen käteni meni mankelitelojen väliin kyynärpäätä myöten, jonka myötä muodostui laaja-alainen hermovaurio ja CRPS2. Työtapaturman takia en ole pystynyt palaamaan töihin. Toimintaterapiassa olin ensimmäisen kerran 2005, josta minulle jäi mielikuva, että siellä palikoita siirretään laatikosta toiseen ja etsitään sopivaa juustohöylää käteen. Kun apuvälineet oli löydetty keittiööni, ja lasta käteen taivutettu niin sen jälkeen en ollut käynyt toimintaterapiassa.

Olin joulukuussa 2017 kipuvertaistukiryhmässä mukana ja keskustelin vertaisryhmän jäsenen kanssa, miten toimintaterapeutti on auttanut häntä selviämään arjen haasteissa. Keskustelun myötä otin yhteyttä toimintaterapeuttiin elokuussa 2018, ja kysyin, pystyykö hän auttamaan minun arkeni haasteissa. Kun olin saanut lääkärin lähetteeseen maksusitoumuksen, niin aloin käymään arkeani läpi toimintaterapeuttini kanssa.

Minulle selvisi esimerkiksi, miten pahasti minun arkeni ajankäyttö oli sekaisin, ja ymmärsin, että tarvitsen sen jäsentelyyn apua. Ilman toimintaterapiaa en olisi pystynyt yksin selviämään arjen ajankäytön haasteista, vaikka itse olin yrittänyt selvitä ja järkeistää arkeani. Huomasin, että niin pieni asia kuin ajankäytön hallinnan saaminen tasapainoon, vaikuttaa suuresti hyvinvointiini. Kun arki on tasapainoisempi, niin pystymme tarkastelemaan terapeutin kanssa muita arjen haasteita läpi, jotka vaikuttavat minun kipuni tasapainoon. Nyt vasta ymmärrän, miten tärkeää minulle on toimintaterapia.”

Kirjoittajat

Henna Kekkonen

toimintaterapeutti YAMK (valmistuu 2021)

erityistason seksuaaliterapeutti NACS

Terapiaperhonen Oy, Mikkeli/Savonlinna

[email protected]

puh. 050344 78 64

Kimmo Kanniainen

Suomen Kipu ry:n hallituksen jäsen

Jätä kommentti

Nimike lisätty ostoskoriin.
0 nimikettä - 0,00