TERAPIAPERHOSEN BLOGISTA

AITO JA SALLIVA KOHTAAMINEN – TERAPIAPERHONEN ON SYRJINNÄSTÄ VAPAA ALUE

Julkinen terveydenhuolto on meillä Suomessa mahtava ja hieno asia. Meillä kaikilla on myös oikeus tulla kohdatuksi omana itsenämme kokonaisvaltaisesti terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa –  ilman pelkoa syrjinnästä, ohitetuksi tulemisesta tai loukkaamisesta. Kenelläkään ei tulisi olla syytä peitellä jotain itsestään, kun puhutaan elämän perusasioista terveydenhuollossa.

Me ammattilaiset olemme tässä kokemuksessa tärkeässä asemassa. Työmme terveydenhuollon ammattilaisina on ennen kaikkea ihmisen kohtaamista ja auttamista – ikään, sukupuoleen, varallisuuteen, uskontoon tai muihin ihmisen elämään olennaisesti liittyviin asioihin katsomatta. Meidän ensisijainen ajatuksemme on halu auttaa. Ja auttamisen laatuun ei saisi vaikuttaa toisen ihmisen identiteettiin liittyvät asiat.

Jokaisella on oma oikeus päättää, mitä kertoo kuntoutuksen ammattilaiselle itsestään ja elämästään. Kuitenkin me haluamme kuntoutumisen prosessissa kohdata ihminen kaikkine puolineen, ja pyrimme auttamaan ihmistä varsinkin hänen ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen parantumisessa. Ympäristön ja siinä toimivien verkostojen merkitys on korostunut kuntoutuksen paradigman muutoksessa koko ajan enemmän ja enemmän, ja painotamme, että verkostojen ja läheisien mukaan ottaminen kuntoutumisessakin on todella tärkeää. Tätä myös Terapiaperhosessa paljon korostamme.

Mutta entä jos ihminen kokee, että ei voi kertoa elämästään tai siihen kuuluvista läheisistä syrjinnän pelossa? Jos teemme oletuksia ihmisen seksuaalisesta suuntautumisesta ja/tai suhteiden muodosta jo alkuhaastattelussa, saattaa olla, että ihminen vetäytyy ja sulkee tiettyjä osa-alueita pois kertomastaan. Voisi kuitenkin olla, että niiden merkitys olisi huomattava ihmisen voimaantumisessa ja kuntoutumisessa. Jos ihminen kokee, että ammattilainen tekee oletuksia ja ennakkoasetelmia, voi olla, että kuntoutumisen tavoitteisiin tai vuorovaikutukseen sitoutuminen heikkenee eikä kuntoutuksen vaikuttavuus pääse toteutumaan. Asiakastyössämme Terapiaperhosessa on arvona luonteva, arvostava ja yksilöllinen kohtaaminen, jossa ei ole esimerkiksi hetero- ja/tai sukupuolioletuksia.

On huolestuttavaa, että Sinuiksi – tuki- ja neuvontapalvelun vuonna 2016 toteuttaman kyselyn vastaajista yhdeksän prosenttia kertoi vältelleensä sote-palvelujen käyttämistä negatiivisten oletusten takia. 12 prosenttia kertoi, että negatiiviset oletukset ovat saattaneet vaikuttaa päätökseen olla käyttämättä palveluita ja 32 prosenttia kertoi asian mietityttäneen. Kysely suunnattiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, ja vastaajia oli lähes tuhat.

Terapiaperhosen koko henkilökunta on sitoutunut palveluissaan ja toiminnassaan noudattamaan voimassaolevia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeja. Meidän palveluihimme voit tulla aina sellaisena kuin olet, kokonaisena ja täydellisenä itsenäsi. Meidän palveluissamme taataan turvallisuus ja koskemattomuus riippumatta syntyperästä, iästä, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta. Meidän tiloissamme ei ole sallittua minkäänlainen kiusaaminen tai syrjintä. Mikäli kohtaat jotain tätä lupausta rikkovaa meidän palveluissamme, toivomme, että otat yhteyttä [email protected] ja kerrot tilanteesta.

Miten voit ammattilaisena lisätä sensitiivistä kohtaamista esimerkiksi kuntoutustyössä?

1. Pidä luonnollisena, että kaikissa ryhmissä on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia. Siksi on hyvä välttää oletuksia puheessasi ja käytetyissä materiaaleissa.

2. Arvosta jokaisen oikeutta itsemäärittelyyn: käytä sitä sanaa tai termiä, jota henkilö itsestään käyttää, ja tarkista myös, mitä se hänelle merkitsee, sillä sanojen sisällöt voivat merkitä eri ihmisille eri asioita.

3. Kysy, miten asiakas haluaa tulla kutsutuksi ja miten hän määrittelee itsensä. Kerro myös, että kysytte sitä kaikilta, koska ei ole hyvä jäädä oletusten   ja arvailujen varaan. Sano myös, että kysytte asiaa myös siksi, että   identiteetti ei välttämättä näy päällepäin, ja siksi, että jokainen on oman   itsensä paras asiantuntija ja osaa kertoa, miten toivoo tulevansa esimerkiksi puhutelluksi.

4. Huomaathan, että henkilöllä on oikeus itse valita, haluaako hän jakaa henkilökohtaisia asioitaan kanssasi.

5. Tarkista, ovatko esimerkiksi alkuhaastattelu- tai esitietolomakkeet kyllin väljiä ja olettamuksista vapaita seksuaalisen suuntautumisen, suhdestatuksen ja sukupuoli-identiteetin osalta.

6. Kysy myös, onko vielä jotain, mistä asiakas haluaisi keskustella.

7. Asetu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvan henkilön asemaan ja tutki, miten työympäristössäsi ja työpaikan verkkosivuilla, esitteissä ja julisteissa moninaisuus otetaan huomioon.

8. Jos hämmennyksesi liittyy siihen, että aihepiiri tuntuu sinusta pelottavalta tai vastenmieliseltä, voit miettiä, miten nämä pelot tai vastenmielisyys ovat kehittyneet.  Ovatko ne peräisin joltakin auktoriteettihahmolta? Perustuvatko ne omiin kielteisiin kokemuksiisi? Mitä sinulle tapahtuisi, jos pelot ja vastenmielisyys katoaisivat?

9. Konsultoi asiantuntijoita. Ohjaa eteenpäin. Pyydä apua. Älä jätä asiakasta yksin.

Lähde ohjeille: http://www.pirkanmaanseta.fi/wp-content/uploads/2014/05/Sinuiksi_tuleminen_ulostulo-opas-2017.pdf

Kuvalähde: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/hankkeet-ja-hanketuki/tyokalut/tasan-yhdessa/miksi-edistaa-tasa-arvoa-ja-yhdenvertaisuutta-

Kirjoittaja

Henna Kekkonen

Toimintaterapeutti AMK, Erityistason seksuaaliterapeutti NACS

Puh. 050 344 78 64, [email protected]

Jätä kommentti

Nimike lisätty ostoskoriin.
0 nimikettä - 0,00